

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS) lopetti Kätilöopiston sairaalan käytön sisäilmaongelmien vuoksi. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Perussuomalaisten Putkonen moittii sisäilmaoireita vähättelevää THL:ta – ”Laitos jatkaa vaarallista leikkiä vakuutusyhtiöiden asiamiehenä”
Terveyden ja hyvinvointilaitos (THL) julkaisi tänään päätelmiään aiemmin tehdystä Helsingin koulujen sisäilmakyselytutkimuksesta. THL:n tutkijan Juha Pekkasen esittämät johtopäätökset järkyttivät sisäilmasairastuneiden vanhempia. Tutkijan mukaan oppilaiden oireiluista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä koulujen sisäilman laadusta. Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen moittii THL:ta rankoin sanakääntein.
– THL:n toiminta on kuin tupakkaoikeudenkäynnit aikoinaan. Yritetään viimeiseen asti vähätellä ongelmien laajuutta, Putkonen paheksuu.
– Miksi THL jatkaa sisäilmasairastuneiden vähättelyä ja syyllistämistä? Kyse on puhtaasti rahasta. Kansalaisten terveydestä keskeisesti vastuussa oleva instanssi THL suojelee vakuutusyhtiöitä ja KELA:a vuosittaiselta satojen miljoonien taloudelliselta velvoitteelta. Vakuutusyhtiöt ja KELA laistavat korvauksien ja kuntoutuksen vetoamalla THL:n lausuntoon.
– Suomi rikkoo päivittäin oikeusvaltioperiaatetta salliessaan kansalaisten terveydestä vastaavien keskeisimpien instituutioiden (STM, THL ja TTL) toimia vakuutusyhtiöiden taloudellista intressiä varjelevina marionetteina. Instituutioiden toiminta ei ole suomalaisten oikeustajun mukaista. Niiden poliittistaloudelliset kytkökset on läpivalaistava riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta.
Putkosen mukaan vastaavanlaisista poliittistaloudellisista kytköksistä on lukuisia klassisia esimerkkejä:
– Kätilöiden tapaukset sekä Kokkolassa että Helsingin Kätilöopistossa ovat räikeimmästä päästä. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Kokkolan synnytysosaston sairastuneiden kätilöiden osalta kaikki oikeusasteet totesivat, että työkyvyttömyyteen johtaneet sairaudet johtuivat työolosuhteista. Hovioikeuden mukaan kuntayhtymä ei ollut näyttänyt toimineensa huolellisesti ja aktiivisesti työolosuhteisiin liittyvän terveysvaaran tutkimisessa, siitä tiedottamisessa, sen poistamisessa ja altistuksen lopettamisessa. Kuntayhtymä oli korvausvastuussa kätilöille. Korkein oikeus eväsi korvaukset ilman, että kuuli kätilöitä. Korkeimman oikeuden mukaan kuntayhtymällä ei ollut aihetta ryhtyä korjauksiin tai erityisasiantuntemusta vaativiin selvityksiin, koska merkkejä tai epäilyjä terveyttä vaarantavasta kosteusvauriosta ei ollut. Kuntayhtymä ei siten ollut huolimaton, eikä laiminlyönyt lakisääteisiä tarkkailu- ja ennakointivelvollisuuksiaan. Kätilöiden asianajaja Vesa Laukkanen on todennut Ylelle 22.4.2018, että korkeimman oikeuden päätöksen taustalla vaikutti asian yhteiskunnallinen merkitys. Työnantajien vastuiden kannalta olisi ollut suuri vaikutus, jos hovioikeuden päätös olisi jäänyt voimaan korkeimmassa oikeudessa.
Putkonen katsoo, että THL pyrkii asian yhteiskunnallinen merkityksen vuoksi varmistamaan tulkinnallaan jo etukäteen sen, ettei Helsingin kaupunki ole koulujensa osalta korvausvastuussa sairastuneille.
– THL:n tulkinta varmistaa kaupungin ulospääsyn asiasta kuin koira veräjästä. Helsinki ei ole korvausvastuussa huolimatta siitä, että oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan sairastumiset johtuvat työolosuhteista, korostaa Putkonen.
THL:n viittaamassa sisäilmakyselytutkimuksessa todettiin, että oppilaat oireilevat vain hieman enemmän niissä kouluissa, joissa sisäilmaongelmia on raportoitu. Oppilaat kuitenkin oireilevat myös niissä kouluissa, joissa ei ole raportoitu ongelmia. Tulokset viittaisivat siihen, että kouluissa, joissa ei ole sisäilmaongelmia, oireilevat koulun ulkopuolisen altistuksen vuoksi, joka todennäköisimmin aiheutuu oppilaiden kotien sisäilmaongelmista. Altistus on voinut syntyä jo aiemmin esimerkiksi päiväkodissa. THL ei kuitenkaan tarkastele yhdistelmien problematiikkaa.
THL:n päätelmät ovat murheellisimpia niille oppilaille, jotka altistuvat homeongelmille sekä koulussa että kotona. THL:n viesti näille oppilaille on, että koska ei voida eritellä sitä, mikä osuus syntyy koulujen sisäilmaongelmista, ei asialle tarvitse tehdä mitään, eikä kaupungilla ole korvausvastuuta.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen: Hallitusohjelman kirjaukset sisäilmasairaiden auttamiseksi on saatava teoiksi – ”Nyt tarvitaan tekoja pelkkien kirjausten lisäksi”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.