

Pirkanmaalta eduskuntaan noussut Veikko Vallin: Perussuomalaisten voitto oli nähtävissä vaaliteltoilla jo etukäteen
Vaalivoiton myötä eduskuntaan nousee jopa 24 uutta perussuomalaisten kansanedustajaa. Yhteensä perussuomalaisten ryhmässä on 39 kansanedustajaa.
Yrittäjätaustainen Veikko Vallin lunasti ennakko-odotukset ja saavutti Pirkanmaalta eduskuntapaikan 4 564 äänen voimalla. Vallin on toiminut perussuomalaisissa jo aikaisemmin, sillä hän oli 2003 mukana rakentamassa nyrkkeilijä Tony Halmeen menestyksellistä vaalikampanjaa Helsingissä.
Vallin lähtee hyvillä mielin parlamenttiin ajamaan koko kansan asioita.
– Kansanedustajan tehtävä on elämänmuutos, joka tulee mielenkiintoiseen vaiheeseen omassa elämässäni. Eduskunnassa aion toimia kuten ennenkin, eli edistän niitä asioita, joiden vuoksi minut on valittu, Vallin sanoo.
Kansaa kiinnostavat arjen asiat
Hänen kärkiteemojaan ovat olleet erityisesti Suomen turvallisuus, yrittäjien aseman parantaminen sekä vanhustenhuollon tason nostaminen. Vallin sanoo yllättyneensä iloisesti omasta äänimäärästään, mutta perussuomalaisten vaalivoitto oli hänen mukaansa nähtävissä jo etukäteen.
– Se on näkynyt jo pitkään vaaliteltoilla ja kaikissa puolueen tilaisuuksissa. Väkeä on riittänyt. Perussuomalaiset nousivat voittoon siitä syytä, että meillä on oikeita vaaliteemoja, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen. Niille on tilausta kansan parista, Vallin sanoo.
Luottamus perussuomalaisiin palautui
Lapin vaalipiiristä eduskuntaan valittu kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntija Kaisa Juuso keräsi 5 758 ääntä.
– Olen tyytyväinen omaan äänimäärääni ja tietysti myös perussuomalaisten kokonaistulokseen. Se kertoo siitä, että kansan luottamus perussuomalaisiin on palautunut. Puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on ollut tässä suuri merkitys. Vaalivoitto osoittaa myös, että perussuomalaisten kenttä ei ole lähtenyt niiden henkilöiden mukaan, jotka loikkasivat eduskuntaryhmästä kesällä 2017.
Perussuomalaiset profiloituivat näissä eduskuntavaaleissa muista puolueista erottuvalla, realistisella ja teollisuusmyönteisellä ilmastopolitiikalla.
– Ilmastoasiat tulivat selkeästi esille kentällä vaalikampanjan aikana. Samoin maahanmuutto erilaisine lieveilmiöineen huolestuttaa ihmisiä.
Juusoa kiinnostaisi jatkossa vaikuttaminen erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
– Sen tarkemmin en ole vielä miettinyt. Asiakysymyksissä kykenen varmasti myös tarvittaessa tekemään yhteistyötä muiden puolueiden kansanedustajien kanssa. Katsotaan nyt ensiksi, miten hallitusneuvottelut lähtevät etenemään, Juuso sanoo.
Medialla peiliin katsomisen paikka
Brother Christmas –hyväntekeväisyyshahmona tunnettu yrittäjä Ari Koponen nousi ensiyrittämällään eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä keräten 5413 ääntä.
– Nyt on hyvä fiilis. Vaalikampanjaa tein sen minkä ehdin, vuorotyön ja opintojeni ohella. Tavoitteeni oli saada 5 000 ääntä ja se raja meni jopa rikki. Kiitän kaikkia äänestäjiä, Koponen sanoo iloisena.
Hän uskoo, että perussuomalaisten uudella ryhmällä on eduskunnassa vahvaa vaikutusvaltaa.
– Se on hyvä asia myös hallitusneuvotteluja ajatellen. Toki meidän pitää pystyä tekemään hyviä päätöksiä myös yli puoluerajojen.
Tulevaisuuden haasteista Koponen nostaa esille nuorten hyvinvoinnin heikkenemisen ja syrjäytymisen, jonka torjumiseksi Koponen aikoo toimia eduskunnassa.
– Syrjäytyminen käy lopulta kalliiksi valtiolle. Tämän vuoksi nuoriin tehtävät satsaukset ja ennaltaehkäisevät toimet kannattaa tehdä niin aikaisin kuin mahdollista. Kyse on arvovalinnoista ja viime kädessä päätöksistä, mihin halutaan ohjata rahaa. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvittavaa rahaa voidaan leikata yritystuista ja maahanmuutosta, Koponen sanoo.
Päättäjät unohtaneet suomalaisten asiat
Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan valittiin 5 793 äänellä lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija Sanna Antikainen.
– Nyt on hyvä ja onnellinen fiilis. Nyt vain väsyttää, mutta edessä olisi vielä yövuoro töissä. Olen yrittänyt tavoittaa työnantajaani jos onnistuisin siirtämään vuoron, Antikainen sanoi eilen maanantaina.
Hän uskoo, että perussuomalaisten vaalivoiton takana on ollut tyytymättömyyttä siihen, että päättäjät ovat sivuuttaneet tavallisen suomalaisen asiat.
– Suomessa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on heikentänyt Suomen kokonaisturvallisuutta ja siihen halutaan muutosta. Äänestäjien asialla tässä siis ollaan. 39 perussuomalaista kansanedustajaa on niin vahva ryhmä, että ei meitä voi sivuuttaa päätöksenteosta, Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan kansalaisten tulisi saada enemmän tietoa eduskunnan päätöksenteosta.
– Minulla on tarkoituksena myös eri tavoilla pitää yhteyttä äänestäjiin ja kertoa heille, mitä eduskunnassa tapahtuu.
Halla-aho palasi europarlamentista
Helsingistä eduskuntaan palaa yhden europarlamenttikauden jälkeen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran jo 2011.
Muut uudet perussuomalaisedustajat ovat Vilhelm Junnila, Sebastian Tynkkynen, Jenna Simula, Juha Mäenpää, Riikka Purra, Jussi Wihonen, Kristian Sheikki Laakso, Lulu Ranne, Mari Rantanen, Mauri Peltokangas, Minna Reijonen, Sakari Puisto, Mikko Lunden, Jari Koskela, Riikka Slunga-Poutsalo, Jukka Mäkynen, Veijo Niemi, Ano Turtiainen ja Jouni Kotiaho.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ano Turtiainen Mikko Lunden Kristian Sheikki Laakso Jussi Wihonen Ari Koponen Jouni Kotiaho kansanedustajat Jari Koskela Veikko Vallin Kaisa Juuso Mauri Peltokangas Minna Reijonen Riikka Purra Veijo Niemi Vilhelm Junnila Sanna Antikainen Juha Mäenpää Jukka Mäkynen Mari Rantanen Lulu Ranne Sakari Puisto Sebastian Tynkkynen Jenna Simula Riikka Slunga-Poutsalo perussuomalaiset Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mauri Peltokangas nousi kansanedustajaksi hurjalla äänimäärällä: ”Suuri kiitos kaikille äänestäjille”

Perussuomalaisille 39 kansanedustajaa

Halla-ahosta tuli valtakunnan ääniharava taskurahalla – 30 527 äänen kappalehinnaksi tuli vain 0,01 euroa
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












