

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Poliisi peruuttelee kohuohjettaan: Nuorten on sittenkin turvallista liikkua yksin jopa juna-asemilla
Poliisin ohje, etteivät nuoret liikkuisi yksin edes päiväsaikaan juna-asemilla tai liikenneasemilla herätti ihmisten huomiota. Monet kysyivät, onko tilanne Suomessa tosiaan jo näin paha. Nyt Itä-Uudenmaan poliisi peruuttelee kohulausuntoaan ja kieltäytyy kommentoimasta tilannetta tarkemmin. Se on kuitenkin selvää, että nuoriin kohdistuvia ryöstöjä tapahtuu paljon, ja vain harvat niistä pääsevät lehtien otsikoihin.
Eilen useissa Keskisuomalainen-konsernin lehdissä julkaistussa artikkelissa käsiteltiin ryöstörikosten suurta kasvua Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Rikoskomisario Marko Särkkä kertoi, että nuoriin kohdistuvissa ryöstöissä tyypillinen tekotapa on sellainen, että isompi joukko saartaa uhrin. Ryöstö voi olla käynnissä keskellä kirkasta päivää, eivätkä ohikulkijat välttämättä huomaa mitään.
Rikoskomisario Särkkä ohjeisti, että ryöstön uhriksi joutuneen nuoren on viisainta luovuttaa omaisuus ja sen jälkeen hakeutua turvallisen aikuisen luo. Tahatonkin provosointi voi johtaa siihen, että ryöstäjät ehtivät ”tuikata” uhria ennen kuin tämä pääsee karkuun.
Ei yksin asemilla edes päiväsaikaan
Keski-Uusimaa-lehden jutussa rikoskomisario Särkkä ohjeisti, ”etteivät nuoret liikkuisi yksin edes päiväsaikaan juna-asemilla tai liikenneasemilla vaan mukana olisi kaveri tai kavereita”. Tämä herätti monien lukijoiden huomion. Sosiaalisessa mediassa ihmeteltiin, että näinkö pahaksi tilanne on Suomessa jo tosiaankin mennyt.
Artikkelin mukaan ryöstörikosten määrä on kovassa nousussa. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kirjattiin vuonna 2021 kaikkiaan 160 ryöstöä. Viime vuonna ryöstöjä oli 286. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ryöstöjä on kirjattu jo 77. Luvuissa ovat mukana niin aikuisten kuin alaikäisten tekemät rikokset. Itä-Uudellamaalla ryöstöjä tapahtuu erityisesti Keravalla ja Järvenpäässä.
Poliisi peruuttelee sanomisiaan
Suomen Uutisten toimittaja otti yhteyttä rikoskomisario Särkkään kysyäkseen lisätietoja siitä, onko tällaisia ryöstöjä tekeviä nuorisoporukoita paljonkin ja mikä on epäiltyjen etninen tausta. Rikoskomisario Marko Särkkä ei halunnut kommentoida yksityiskohtaisia kysymyksiä vaan viittasi Itä-Uudenmaan poliisin virallisen Twitter-tilin tänään julkaisemaan viestiketjuun, jossa Särkän eilisessä haastattelussa antamia ohjeita ”peruuteltiin”.
Enää tilanne ei olekaan niin vakava, etteivät nuoret voisi liikkua yksin edes päiväsaikaan juna-asemilla tai liikenneasemilla. Poliisi on vain yleisellä tasolla huolissaan, kertoo Itä-Uudenmaan poliisin virallinen Twitter-tili.
– Poliisi on yleisellä tasolla huolissaan nuorten välillä tapahtuvista väkivaltarikoksista. Suurin osa nuorista ei kuitenkaan koskaan tee rikoksia tai joudu rikosten uhreiksi.
– Nuorten on turvallista liikkua alueellamme yksin tai yhdessä – poliisin tehtävä on turvata kaikkien arkea ja otamme tehtävän tosissamme.
– Nuorten välisiin rikoksiin liittyvät usein päihteet, velka-asiat ja huumausaineet. Pääsääntöisesti poliisilaitoksemme alue on turvallinen paikka elää ja olla, mutta nuorten kanssa on hyvä käydä keskustelua tilanteesta.
Kengät viedään jaloista bussissa
Viimeisin nuoriin liittyvä ryöstörikos, josta poliisi on tiedottanut oli Vantaan Rajakylässä sunnuntaina 21.5 iltapäivällä tapahtunut vakava väkivallanteko, jossa uhria oli puukotettu rintakehän alueelle sekä potkittu ja lyöty päähän. Tekoa tutkitaan rikosnimikkeillä tapon yritys sekä törkeän ryöstön yritys. Teosta epäillään kahta henkilöä, joista toinen on alaikäinen.
Nuoriin kohdistuvia rikoksia tapahtuu kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Espoossa tapahtui ryöstö, jossa kuudesluokkalaisilta pojilta ryöstettiin muotivaatteita keskellä päivää bussissa. MTV Uutisten mukaan poliisi tutkii useampaa nuorten tekemää ryöstöä Espoossa samalta viikonlopulta. Kyse voi olla samoista tekijöistä.
Helsinkiläisäiti kertoo, että hänen 12-vuotiaalta pojaltaan varastettiin kengät jaloista kesken bussimatkan, uutisoi Helsingin Sanomat. Äiti kysyy, olemmeko pian tilanteessa, jossa lapset eivät enää uskalla lainkaan käyttää merkkivaatteita julkisilla paikoilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset haluaa lopettaa haitallisen maahanmuuton ja vaatii kovempia rangaistuksia rikoksista – vanhat puolueet jatkaisivat jengirikollisten kotouttamista

Maahanmuuttopolitiikan hintaa maksavat nyt lapset – ”Suomi on aikaisempaa turvattomampi ja vaarallisempi maa erityisesti lapsille ja nuorille”

Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen jälleen otsikoissa – vähättelee katujengiongelmaa Twitterissä virkatilillään

Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.