Tänä talvena turvealan yrittäjä Heikki Saunalalta on varastettu noin 5 000 litraa polttoaineita. / LEENA KURIKKA
Polttoainevarkaudet turvenevoilla ja metsätyömailla ovat lisääntyneet viime syksystä lähtien. Varkaat ottavat polttoainetta sekä säiliöistä että työkoneista. Kun yrittäjä vie koneen tai säiliön työmaalle, varkaat tyhjentävät sen usein yön aikana.
Turvealalla yrittäjänä 45 vuoden ajan toiminut Heikki Saunala Jalasjärveltä on saanut varkauksista tarpeekseen.
– Ennenkin on varkaissa käyty, mutta nyt se on ihan jatkuvaa. Varkaudet vievät meiltä rehellisiltä yrittäjiltä toimeentulon. Ei kenenkään talous tällaista kestä, hän puuskahtaa.
Hän on vuosikymmenten aikana työllistänyt tuhansia nuoria kesäksi turvenevoille. Nyt varkaudet sapettavat niin paljon, että hän harkitsee yritystoiminnan lopettamista.
– Jos panisi kaikki koneet myyntiin ja jäisi eläkkeelle. Turveyrittäjät ovat ilkivallan kohteena ehkä myös siksi, että joidenkin mielestä turvetuotantoa ei saisi olla lainkaan. Eivät ymmärrä, mikä merkitys turpeella on ruoan- ja energiantuotannolle sekä huoltovarmuudelle, hän miettii.
Tänä talvena häneltä on kadonnut noin 5 000 litraa polttoaineita. Ennen joulua hänen farmarisäiliönsä lukko rikottiin ja säiliöstä vietiin 3 000 litraa polttoainetta. Paikalla oli jälkien perusteella käynyt pienkuorma-auto. Hän siirsi säiliön muualle. Traktoreista ja kaivinkoneista on viety parisen tuhatta litraa. Rahallinen menetys on noin 8 000 euron luokkaa. Lisäksi varkaudet aiheuttavat lisätöitä.
– Talvellakin lastataan rekkoja ja aurataan teitä. Kun tullaan aamulla töihin, koneen tankki onkin tyhjä ja lähdet autolla keskustaan hakemaan polttoainetta.
Hän on lisännyt alueelle kameroita. Varkaat peittävät niitä tai parkkeeraavat autonsa niin, että rekisterinumeroa ei näy. Keskisormea näytetään kameralle joskus.
Helmikuun lopussa varkaat veivät yhden aikaan yöllä polttoaineet kahdesta traktorista, yhteensä noin 200 litraa, ja lisäksi repivät toisen traktorin katon.
– Aamulla huomasin ja korjasin sen nippusiteillä, ettei lumi pääse sisälle. Myös jauhesammutin oli viety, mutta se oli heitetty tienvarteen. Siinä oli minun nimeni. Olivat huomanneet sen ja tajunneet, etteivät voi sitä myydä.
Polttoainesäiliöiden tai traktorien tankkeja ei voi lukita, vaikka poliisi neuvoo niin tekemään.
– Jos lukitset, lukko rikotaan tai tehdään akkuporakoneella reikä säiliön kylkeen. Kun varkaat saavat oman pönttönsä täyteen, he jättävät loput säiliöstä valumaan maahan. Se on ympäristövahinko. Silloin pitää kutsua palokunta paikalle imeyttämään polttoaineet maasta, ja pilaantunut maa on vietävä jäteasemalle. Yrittäjä saa maksaa siitä, että joku yhteiskunnan loinen käy varkaissa.
Yli kymmenen vuotta sitten häneltä vietiin yhtenä yönä 3 000 litraa polttoaineita sekä muita työkoneissa tarvittavia nesteitä. Kahdentoista traktorin ikkunat oli rikottu, kuten myös paikalla olleen kuorma-auton tuulilasi. Niistä oli viety radiot ja LA-puhelimet. Ajoneuvot eivät olleet lukossa, eli ikkunoiden hajottaminen ei olisi ollut tarpeen. Saunala lupasi vihjepalkkion, ja syyllinen löytyi. Asia päätyi käräjille.
– Tämä puoliromani sanoi, että ”mitä sä nyt tämmösestä viitsit nostaa juttua, onhan sulla vakuutukset”. Jos vakuutuksissa on 500 euron omavastuu, niin se tietää jo yli 6 000 euron laskua, ja koneet olivat poissa töistä korjauksen ajan. Mutta eiväthän nämä, jotka eivät rehellistä työtä ole päivääkään tehneet, osaa sellaista ajatella, eivätkä välitä. Eikä niiltä mitään korvauksia saa, hän harmittelee.
Tämän talven varkauksista Saunala on tehnyt ilmoituksen Pohjanmaan poliisille. Kahtena yönä kameraan on jäänyt kuva samasta autosta. Video on välitetty virkavallalle. Omien kyselyjensä perusteella Saunalalle on selvinnyt kaksi kuvaa vastaavaa autoa paikkakunnalta. Hän on kertonut omistajien tiedot poliisille.
– Toivottavasti poliisi ehtii jututtamaan heitä ennen kuin menen itse.
Pohjanmaan poliisista vahvistetaan, että rikosilmoitus on tehty ja tapahtuma-aika on syyskuun alusta helmikuun loppuun saakka.
– Tapaukseen sisältyy useita tekoja mainitulla ajanjaksolla. Asianomistaja on kuitenkin sama kaikissa. Jotakin vihjeitä on tullut – lisää otetaan kyllä vastaan. Polttoaineiden hintojen nousulla saattaa olla vaikutusta asiaan, toteaa viestintäpäällikkö Mikael Appel Pohjanmaan poliisista.
Saunala kiittää paikallisia metsästäjiä, jotka liikkuvat alueen pikku- ja metsäautoteillä ja ovat ruvenneet tarkastamaan outoja autoja.
– Pysäyttivät minutkin, kun tulin eri autolla kuin normaalisti. Hyvä vain. Sanoivat, että heitä ei pelota kohdata varkaita, sillä heillä on autonperä täynnä aseita.
Hän toivoo, että varkaat tulisivat itse sopimaan asian ennen kuin pahempaa tapahtuu.
Nykyään Saunala päivystää silloin tällöin yöllä koneidensa läheisyydessä. Perheeseen on otettu koira, jossa on kahta laumanvartijarotua. Sen hän aikoo ottaa mukaansa.
– Siinähän saisivat kunnon hampaanjäljet persuuksiinsa, hän virnistää.
Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäen myötätunto on yrittäjän puolella.
– Tämä on kamalaa. Joillakuilla ei ole mitään pidäkkeitä varkauksiin liittyen. Viime vuosina kiusana on ollut myös joukko ulkomaalaisia rakennus-, maanrakennus- ja maatalousalan miehiä, jotka hankkivat lisätienestejä varkauksilla. Yhteiskunnassamme moraali on löystynyt eikä vähiten kulttuurin rikastamisen seurauksena, hän puuskahtaa.
Hän toivoo lisää poliiseja maakuntiin.
– Itseäni sapettaa varkaiden härskiys näihin tekoihin liittyen, eli ”tavara” otetaan joko helposti tai sitten aiheuttamalla maksimaalista vahinkoa. Nämä polttoainevarkaudet tulisi tutkia keskitetysti Pohjanmaan alueella yhden tutkijaryhmän voimin. Perussuomalaisten ansiosta hallitusohjelmassa on ollut poliisien lisääminen. Heitä tarvitaan lisää muuallakin kuin etelän isoissa kaupungeissa, muistuttaa Rintamäki.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painottaa, että maaseutu on työn, yrittämisen, omistamisen, ruuantuotannon, energiaomavaraisuuden ja kokonaisturvallisuuden kautta perusta koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
Eduskunnassa käytiin tiistaina keskustelua keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmista. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela linjaa turvetuotannon merkityksestä ja vaatii realismia takaisin turpeesta käytävään keskusteluun.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto puoltaa turvetuotannon palauttamista ja varautumista sen kasvattamiseen tarvittaessa. Puiston mukaan Suomi tarvitsee lisää säätövoimaa uusiutuvien energianvaihteluiden vuoksi, ja turve on yksi ratkaisu huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa ruoantuotannossa, siipikarjataloudessa ja huoltovarmuudessa. Hän kritisoi turvetuotannon nopeaa alasajoa ilman kokonaisarviota ja vaatii turpeen hallittua palauttamista osaksi energiaomavaraisuutta, ruoantuotantoa ja kriisivarautumista.
Viikon suosituimmat
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula arvostelee jyrkästi helsinkiläisvaltuutettu Jenny Kasongon Facebook-päivitystä, jossa tämä syyttää poliisia vallan väärinkäytöstä, väkivallasta, äärioikeistolaisuudesta ja etnisestä profiloinnista ja päättää tekstinsä alamaailman käyttämään lyhenteeseen "acab", mikä tarkoittaa "kaikki kytät ovat sikoja". Simulan mielestä vasemmistopoliitikkojen kannattaisi jättää tunteisiin ja ideologiaan perustuva poliisia vastaan hyökkääminen vähemmälle, sillä Suomen poliisi on syystäkin arvioitu maailman luotettavimmaksi.
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.
Helsingin Sanomat julkaisi eilen intoa heruttelevan kirjoituksen, jonka mukaan Suomen tulisi kuulla Espanjan viesti ja ”tunnustaa tosiasia” eli ottaa lisää maahanmuuttajia. Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, itse juttu sisältää tärkeän viestin suomalaisille: sama kieli ja uskonto helpottavat siirtolaisten kotoutumista. Siksi Espanjan linja on Suomessa mahdoton.
