Niinistö: Taisteluharjoitukset eivät viitoita puolustus- tai ulkopoliittista linjaa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskusteli puolueiden puheenjohtajien kanssa keskiviikkona Mäntyniemessä paitsi ulko- ja puolustuspolitiikasta, myös jatkuvasti ajankohtaisesta pakolaistilanteesta. Hän puhui toimittajille tilaisuuden jälkeen. 

Niinistö totesi aluksi, että on erinomainen arvo sinänsä, että Suomessa kyetään keskustelemaan yli hallituspuolueiden linjan tällaisista keskeisistä kysymyksistä. Tiedotustilaisuudessa hän ei valottanut tarkemmin keskusteluiden sisältöä, vaan toi esiin näkökulmat, joita hän itse toi esiin puolueiden puheenjohtajille.

Kaoottinen tilanne jatkuu

– Tilanne ikävä kyllä näyttää kehittyneen siihen suuntaan, jota avajaispuheessani enteilin: lähes kaoottinen tilanne Etelä- ja Keski-Euroopassa kehittyy siihen suuntaan, että kukin maa kehittelee omia toimiaan ja on hyvin kyseenalaista, ovatko ne sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa. Saattaa olla, että tämä Nato-ratkaisu, joka nyt on otettu EU:n puitteissa esiin, voi olla tuloksiltaan paras ratkaisu, mutta varmasti senkin sopusointuisuutta kansainvälisten sopimusten puitteissa varmasti kyllä tullaan keskustelemaan.

– Itärajan liikenne on täällä Suomessa erityisesti puhuttanut. Se on määrältään suhteellisen vaatimatonta, mutta on herättänyt huomiota tietysti se, että sitä kautta on saapunut yli 30:tä kansallisuutta: eli väkeä myös maista, joissa ei ole mitään välitöntä sodanvaaraa, hätää tai vainoakaan. Ja tästä tilanteesta me jatkamme venäläisten kanssa keskusteluita. Niitä on kyllä käyty varsin hyvässä hengessä ja viittaan tässä esimerkiksi eiliseen Venäjän ulkoministeriön tiedottajan ulostuloon, Niinistö totesi.

Taisteluharjoitukset eivät luo ulkopoliittista linjaa

Presidentti Niinistö korosti, etteivät nyt julkisuudessa olleet harjoitukset, joissa Yhdysvaltain hävittäjiä ja kevyttä panssarikalustoa tulee Suomeen, viitoita Suomen puolustus- tai ulkopoliittista linjaa. Pitkälle menevät ja dramatisoidut tulkinnat eivät näin ollen pidä paikkaansa.

– Nyt olisi tärkeää pitää tarkkaan mielessä, että meillä on kahdentyyppistä harjoittelutoimintaa, Nato-maiden tai Naton kanssa. Se joka vähemmin näkyy, mutta enemmin tuntuu, on niin sanottu karttaharjoittelu, jota esikuntatasolla tehdään. Siinä nimittäin roolitetaan myöskin Nato-kumppanien asema suhteessa Natoon. Tällaisia harjoituksia, niiden nimike on CMX, Suomi on käynyt ainakin viidesti jo runsaan 15 vuoden aikana. Näissä on se erikoisuus, että UM ne valmistelee, koska niissä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen sisältö – juuri se roolin valinta.

Tästä olemme keskustelleet TP-Utvassa (tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa) monesti: minkä roolin Suomi valitsee, koska tällaisia harjoituksia tulee varmasti eteenkin päin.

– Sitten ovat ne harjoitukset, joita nyt on julkisuudessa käsitelty. Ne ovat kylläkin teknisiä ja sotataidollisia harjoituksia, jotka kehittävät meidän omaa kykyämme puolustaa omaa maatamme. Ja niissä ei ole sellaista roolitusta, mikä on suomalaisten suhtautuminen Naton mahdollisiin operaatioihin. Ne ovat yksinkertaisesti teknistä ja taitojen harjoittamista.

Ymmärrettävää, että ne herättävät huomiota

– Myönnettäköön kuitenkin, että nämä nyt esillä olevat ovat suhteellisen laajoja, niissä on mukana Yhdysvallat, joka on aikaisemminkin ollut lentäen Suomen kamaralla. On ymmärrettävää, että ne kiinnittävät huomiota. Mutta on väärä johtopäätös, että niillä luodaan Suomen turvallisuuspoliittista suuntaa. Nato-kumppanina me siis turvaamme alueemme turvallisuutta ja koskemattomuutta. Tämä on Suomen harjoitustoiminnan poliittinen sisältö nyt ja varmasti jatkossakin, Niinistö viitoitti.