PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo joutuvansa lukemaan lähes päivittäin uutisia lasten ja nuorten mielenterveyden haasteista, koulupudokkuudesta, yksinäisyydestä ja turvattomuudesta. Hänen mukaansa moni näistä ongelmista voidaan ehkäistä, jos yhteiskunta ottaa vanhemmuuden vahvemmin tarkasteluun.
Vuonna 2024 Suomessa oli 548 000 lapsiperhettä. Jaana Strandmanin mukaan kyse on siis merkittävästä Suomen tulevaisuuden ratkaisevasta asiasta niin syntyvyyden ja hyvinvoinnin kuin osaamisen ja työllisyydenkin kannalta.
– Vanhemmuus on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin perusta. Vahva perhe, turvallinen kasvuympäristö ja huoltajien läsnäolo ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen, oppimiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vanhemmuus on tehtävä, joka vaatii aikaa, vastuuta ja rakkautta, Strandman toteaa.
Isänä ja äitinä oleminen tarkoittaa läsnäoloa, rajojen asettamista ja perustarpeiden turvaamista. Kodin roolia ei Strandmanin mielestä voi korvata millään yhteiskunnan palvelulla, vaikka tuki eri muodoissaan on tärkeää erityisesti päiväkodin ja koulun välillä. Siksi vanhemmuuden tukemista yhteiskunnallisena tavoitteena on vahvistettava. Tämä tarkoittaa perheiden arjen tukemista, ennaltaehkäiseviä palveluita, matalan kynnyksen apua sekä vanhemmuuden ja perheen arvostamista kaikilla tasoilla.
– Haluan nostaa esiin Suomen neuvolapalvelut, joiden tulee yhä enemmän keskittyä painon ja pituuden mittaamisen ohella vanhempien ja lasten arjen kohtaamiseen. Vanhemmuuteen kasvaminen jo perhesuunnittelusta lähtien luo pohjan koko elinikäiseen vahvaan vanhemmuuteen.
Kun vanhemmat voivat hyvin, myös lapset voivat hyvin ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Vanhemman tehtävä on kasvattaa, suojella ja ohjata lasta ja nuorta. Yhteiskunnan tehtävä on tukea tätä tehtävää eikä korvata sitä. Vanhempien tulee ottaa päävastuu lapsistaan ja nuoristaan. Tämä tarkoittaa johdonmukaista toimintaa arjessa, jossa lapselle uskalletaan tuottaa myös pettymyksiä ja aikuinen on luotettava perheen ”pomo”.
– Olen jättänyt asiasta eduskunnan puhemiehelle keskustelualoitteen, jonka on allekirjoittanut usea kansanedustaja eri puolueista. Toivon, että pääsemme keskustelemaan tästä tärkeästä aiheesta eduskunnan täysistunnossa pian. Keskustelussa tunnistettaisiin vanhemmuuden haasteet, ja silloin niihin paneutuminen konkreettisesti on selkeämpää ja vastuullisempaa, Strandman sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomalaiset neuvolat on jatkossa valjastettava tukemaan vanhemmuutta entistä vahvemmin, painottaa kansanedustaja Jaana Strandman. Tavoitteena on tukea koko perhettä, vähentää korjaavien palveluiden tarvetta ja vahvistaa suomalaisten lapsiperheiden hyvinvointia.
Vanhemmuus on muuttunut merkittävästi. Aikaisemmin perheet toimivat vahvojen perinteiden, vastuun ja yhteisöllisyyden kautta, joihin ovat liittyneet käytöstavat, kunnioitus sekä rajat. Nykyisin monet vanhemmat tuntuvat luovuttavan kasvatustehtävän yhteiskunnalle, kouluille tai teknologiavälineille, koska ei uskalleta, osata tai haluta olla rajoittavia kasvattajia.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
