PS ARKISTO
Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta
Vanhemmuus on muuttunut merkittävästi. Aikaisemmin perheet toimivat vahvojen perinteiden, vastuun ja yhteisöllisyyden kautta, joihin ovat liittyneet käytöstavat, kunnioitus sekä rajat. Nykyisin monet vanhemmat tuntuvat luovuttavan kasvatustehtävän yhteiskunnalle, kouluille tai teknologiavälineille, koska ei uskalleta, osata tai haluta olla rajoittavia kasvattajia.
– Olemme kadottamassa vanhemmuuden, ja sillä on suuri merkitys lapsille ja tulevaisuuden yhteiskunnalle, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen huolestuneena.
Ilman rajoja kasvatuksesta katoaa aikuisuuden perusta
Monet vanhemmat kokevat painetta tasapainottaa työn, sosiaalisen elämän ja perheen väliset vaatimukset, mutta samalla unohtuu, että vanhemmuus vaatii sitoutumista ja aikaa lapselle. Kasvatus on täynnä hetkiä, joissa tarvitaan johdonmukaisia rajoja, huolenpitoa ja läsnäoloa.
– Kun vanhemmat eivät aseta lapsille selkeitä rajoja tai kun lapsi saa vapaasti päättää omista asioistaan ilman vastuuta, kasvatuksesta katoaa aikuisuuden perusta: kyky sietää pettymyksiä, kantaa vastuuta ja kohdata haasteita, Nieminen huomauttaa.
Some ottanut kasvattajan roolin
Sosiaalinen media on ottanut monessa perheessä keskeisen kasvattajan roolin. Älylaitteet viihdyttävät lapsia, kun vanhemmat keskittyvät omiin asioihinsa. Jatkuva ruutuaika eristää lapset todellisista vuorovaikutustilanteista ja luonnollisesta leikkimisestä.
– Tämä johtaa siihen, että lapset oppivat ratkaisemaan ongelmiaan digitaalisten mallien ja ärsykkeiden kautta eivätkä reaalimaailmassa, missä sosiaaliset taidot, empatia ja vuorovaikutus kehittyvät.
– Tämä näkyy jo lasten ja nuorten tunnekylmyytenä ja erilaisina väkivaltaisuuteenkin johtavina seurauksina, kun ei osata asettua toisen asemaan. Perheen tulee olla ensisijainen kasvatusympäristö.
– Tätä lapsen turvallisuusympäristöä haastavat osaltaan mitä moninaisemmat ja hajanaisemmat perhemallit, joiden keskellä lapsi seikkailee juurettomana aikuisten oikeuksien ja tahtotilojen mukaan. Pahimmillaan lapset ”unohdetaan” tai he ovat aikuisten riitojen välikappaleina. Kukaan ei kanna aikuisen vastuuta, jolloin lapsi ottaa sen itse, Nieminen sanoo.
Vanhempien ja opettajien roolit sekoittuneet
Koulujen ja opettajien rooli on tärkeä, ja niiden tehtävänä on antaa lapsille tietoja ja taitoja, ei korvata vanhempia kasvattajina. Kun vanhemmuus ulkoistetaan, lapset jäävät ilman selkeitä moraalisia ja eettisiä ohjeita, jotka auttavat heitä navigoimaan monimutkaisessa maailmassa.
– Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, missä määrin opettajien tulisi puuttua oppilaiden toimintaan koulun arjessa. Opettajilla on keskeinen rooli paitsi oppimisen ohjaajina, myös turvallisen oppimisympäristön luojina.
– On tärkeää, että kouluissa panostetaan ennaltaehkäisevään työhön, kuten tunnetaitojen ja konfliktinratkaisun opettamiseen. Nuoret tarvitsevat työkaluja tunteidensa hallitsemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen ilman väkivaltaa. Mutta eikö näiden lähde ole kodeissa ja vanhemmissa, lasten kohtaamisessa, rutiinien, käytöstapojen ja kunnioittamisen opettamisessa? Nieminen kysyy.
– Roolit ovat keikahtaneet tältäkin osin pahasti sekaisin.
Lasten kasvatusta ei voi ulkoistaa
Opettajien puuttumattomuutta on kritisoitu etenkin koulukiusaamisen ja oppilaiden välisten ristiriitojen yhteydessä. Tähän voi olla monia syitä, esimerkiksi elämänkokemuksen tai tiedon puute, opettajan oma väsyminen tai kasvanut tapauksien määrä.
– Kun opettaja jättää puuttumatta epäasialliseen käytökseen, oppilaille voi syntyä viesti, että kiusaaminen tai häiritsevä käytös on hyväksyttävää. On ymmärrettävä, että opettajien työtaakka on kasvanut huomattavasti ja oppilaiden käyttäytymisen kirjo on laajempi kuin koskaan.
– Opettajat joutuvat tasapainoilemaan pedagogisten velvoitteidensa, kasvatuksellisten haasteiden sekä vanhempien välillä. On kaikkien yhteinen asia, että kohtaamme ongelmia ratkaisukeskeisesti ja puutumme epäasiallisuuteen varhain.
– Vanhempien täytyy ottaa oma paikkansa takaisin lastensa elämässä. Aito läsnäolo ja sitoutuminen lapsen kasvuun ja kehitykseen ovat tärkeitä, ja vain siten voimme selättää nykyisiä ongelmia, myös lasten kokemaa masennusta. Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta – elementtejä, joita ei voi ulkoistaa, Nieminen painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ruutuaika kasvatus kasvatusvastuu vanhemmuus älylaitteet oppimisympäristö lapset Sosiaalinen media Opettajat Koulukiusaaminen Mira Nieminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Jopa 95 prosentilla katujengiläisistä maahanmuuttajatausta: ”Haitallinen maahanmuutto aiheuttaa kehitysmaalaistumista”
Kansalaisaloite vaatii kännykän käytön rajoittamista kouluissa – kännyköiden käyttö kouluissa on jo laissa kiellettyä esimerkiksi Ranskassa
Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas nousee Sebastian Tynkkysen tilalle eduskuntaan, pohtii nuorten kasvavia ongelmia: “Kaverivanhemmuus, rajaton ruutuaika, väkivalta, vapetus..”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää