Perusuomalainen politiikkaa tehoaa valtiovarainvaliokunnassa: poliisin, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuksen resurssit halutaan turvata ja maahanmuuttoa tiukentaa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta puoltaa sisäisen turvallisuusviranomaisten lähes sadan miljoonan euron määrärahavajeen paikkaamista tulevissa kehysneuvotteluissa. Valiokunta on antanut tänään tiistaina lausuntonsa hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteosta.

– Haluamme, että poliisin, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen resurssit turvataan. Lisäksi maahanmuuton houkuttelevuutta vähennetään mm. oikean tiedon jakamisella turvapaikanhakijoiden lähtö- ja läpikulkumaissa, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko, joka on myös valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja.

Suomessa vähiten poliiseja

Valiokunta on huolissaan siitä, että poliisimiesten määrä on Suomessa jo tällä hetkellä pienin koko EU:ssa asukaslukuun suhteutettuna. Samaan aikaan turvallisuusuhat ovat muuttuneet Suomen ympäristössä.

Esimerkiksi terrori-iskut Euroopassa ja turvapaikanhakijoiden tulva vaativat viranomaisten toimintakyvyn turvaamista, vaikka kaikki sisäisen turvallisuuden viranomaiset osallistuvatkin edelleen säästötalkoisiin valtiontalouden kuntoon saattamiseksi.

– Meidän jaosto kiinnitti tähän voimakkaasti huomiota. Turvallisuusviranomaisten määrärahat riittävät vielä ensi vuonna, mutta siitä eteenpäin tarvitaan rahoituksen lisäämistä. Turvallisuudesta ei voi tinkiä, vaikka taloustilanne on tiukka.

Vähintään 7 000 poliisia

Poliisien määrä oli Suomessa viime vuonna 7 250. Hallituksen sopiman kehyspäätöksen mukainen rahoitustaso riittäisi vain noin 6 500 poliisin palkkaamiseen hallituskauden lopussa.

– Valiokunta otti tähän voimakkaan kannanoton ja edellyttää, että yli 7 000 poliisin taso säilyy hallituskauden loppuun asti, Niikko toteaa.

Sisäministeriön arvion mukaan poliisi tarvitsee 7 000 poliisimiehen määrän saavuttamiseen vuonna 2018 hieman yli 10 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna liki 28 ja hallituskauden lopussa 34 miljoonaa euroa.

Valiokunnan mukaan ilman lisärahoitusta poliisin voimavarat eivät riitä lisääntyvien tehtävien hoitamiseen kansalaisten odotusten mukaisesti.

Rajavalvonta ja hätäkeskustoiminta hoidetaan

Rajavartiolaitos on sopeuttanut toimintaansa jo 1990-luvulta lähtien ja henkilöstöä on vähennetty 25 prosenttia. Valiokunta pitää välttämättömänä, että uskottava ja itsenäinen rajan valvonta säilyy nykyisessä turvallisuustilanteessa.

– Jotta noin 60 rajavartijan vaje voitaisiin korjata, tarvitaan vuosina 2018-20 yli neljän miljoonan euron vuotuinen lisäys määrärahoihin. Ensi vuodelle lisäystarve on pienempi, selvittää valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki.

Sisäministeriö on arvioinut, että hätäkeskuslaitos tarvitsee nykyisen toiminnan ylläpitämiseksi kolmen miljoonan euron lisämäärärahan hallituskauden loppuun asti.

– Hätäkeskuslaitoksen henkilömäärä pystytään vakiinnuttamaan nykyiseen noin 600:aan, joka turvaa hätäkeskuslaitoksen häiriöttömän toiminnan, Vähämäki sanoo.

Maahanmuuttoon tiukennuksia ja tehostusta

Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa yli 32 000 henkilöä. Määrä on kymmenen kertaa enemmän kuin aiempina vuosina.

– Viime syksy osoitti, että yhteiskuntamme toimii hyvin myös tällaisissa tilanteissa. Nyt olemme valmiimpia, jos vastaava toistuu. Haluamme nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyä, jolla minimoidaan maahanmuuton aiheuttamia rajuja kustannuksia, Vähämäki sanoo.

Valtiovarainvaliokunta korostaa, että maahanmuuttohallinnon tulee huomioida turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu tai sen väheneminen. Lisäksi maahanmuuttohallinnon rakenteita on uudistettava ja johtamista tehostettava.

– Korostamme, että toiminnan laajennukset eivät saa johtaa hakijamäärästä riippumattomiin korkeisiin kustannuksiin. Joustoa täytyy löytyä. Emme halua maksaa turhaan esimerkiksi tyhjistä kiinteistöistä, Vähämäki huomauttaa.

– Toimintaa on tehostettava, jotta kaikissa vastaanottokeskuksissa on yhdenmukaiset palvelut sekä taataan työntekijöiden ja ympäristön turvallisuus, Niikko lisää.

Suomeen ei kannata pyrkiä ilman hengenhätää

Valiokunta pitää tärkeänä, että maahanmuutosta on saatavilla ja käytettävissä riittävästi luotettavaa tietoa. Sen saaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä pohjoismaisella ja EU-tasolla. Valiokunnan lausunnossa nostetaan esille perussuomalaisten vaatimat viestinnän resurssit.

– Turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaissa on väärää tietoa Suomesta. Sen takia tänne on niin paljon tulijoita. Heidän vähentämiseksi maailmalle pitää saada tehokkaammin tietoa, että Suomeen ei kannata pyrkiä, jos ei ole todellista hengenhätää. Suurin osa tulijoista ei saa meiltä oleskelulupaa tai turvapaikkaa, Niikko korostaa.

Turvapaikan saaneiden osalta valiokunta pitää tarpeellisena tehokkaita kotouttamistoimenpiteitä. Kotouttamista tukevaa materiaalia tulisi olla saatavilla jo vastaanottokeskuksissa.

– Ei ole järkeä pitää turvapaikanhakijoita jouten makaamassa. Suomen kieltä, kulttuuria ja tapoja voidaan opiskella jo vastaanottokeskuksissa. Opetus on pakollista ja se voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti esimerkiksi video- ja verkkokurssien avulla, Niikko sanoo.

Valiokunta pitää kustannusten ja kotoutuksen kannalta erityisen tärkeänä, että oleskeluvan saaneille löydetään nopeasti kuntapaikat.

Sisäinen turvallisuus tapetilla

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausunto liittyy hallituksen laatimaan sisäisen turvallisuuden selontekoon, joka tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus antoi selonteon eduskunnalle 19. toukokuuta.

Selonteon pohjalta valmisteltava sisäisen turvallisuuden strategia valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

MIKA RINNE