Eduskunnassa käsitellään parhaillaan julkisen talouden suunnitelmaa, jonka mukaan talouden tilannekuva on hyvä ja BKT- kasvuennuste 2,6 % kuluvalle vuodelle. Kehyskauden loppupuolelle ennustetaan kuitenkin vaimeampaa kasvua, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan nousukauden loppu häämöttää jo.

– Jotta voidaan tehdä uskottava pidemmän aikavälin talouden katsaus, täytyy asiat laittaa oikeaan kontekstiin, huomauttaa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Ville Vähämäki.

– Mitkä vaikutukset talouteen on EKP:n toimilla, kun osto-ohjelman kasvattaminen päättyy vuoden vaihteessa? Entä mitä vaikuttaa USA:n ja Kiinan välinen tullinokittelu? Miten puolestaan öljyn hinnan nousu vaikuttaa kansantalouksiin? Velallisia luonnollisesti kiinnostaa inflaatio ja sen vaikutukset lainoihin. Kaikki nämä seikat vaikuttavat talouskehitykseemme. Näitä asioita käsitellään kuitenkin hyvin suppeasti julkisen talouden suunnitelmassamme. Sanottakoon vielä, että tämä suunnitelma vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta.

Kotitalouksien velkaantumiseen syytä kiinnittää huomiota

Vähämäki toteaa, että jos mennään talouden tukijalkoihimme, niin ne ovat hyvässä kunnossa. Vientimme vetää ja matkailu on noussut uudeksi kansantaloutta tukevaksi voimaksi. Valtion velkasuhde taittuu ja kuntataloudessa käänne on ollut vahva.

– Siitä kiitos kaikille päättäjille, valtuutetuillekin. Pankkien taseet ovat hyvässä kunnossa, osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden taseet vahvistuvat. Kotitalouksien velkaantuneisuus on huolestuttavaa, ja se on ennätyksellisellä tasolla. Velka on myös hyvin keskittynyttä, pieni osa kotitalouksista on hyvin velkaantuneita.

– Oma vaikutuksensa on myös taloyhtiölainojen kasvulla. Asialle on tehtävä jotain, lisää sääntelyä, mutta pienin askelin. Asumista on kaikkinensa halpuutettava. Olisi myös syytä kasvattaa asteittain keskiluokan ostovoimaa, ja sitoa ostovoiman kasvatus työllisyysasteen nousuun. Ostovoiman kasvatus antaa mahdollisuuden kotitalouksille lyhentää syntyneitä velkoja, tai vaihtoehtoisesti säästää tai kuluttaa, Vähämäki toteaa.

Vähämäki sanoo, että kotitaloudet ovat työntäneet Suomen talouden kuopasta, mutta jääneet sinne itse.

– Nyt on aika vetää kotitaloudet ylös, muuten kansantaloutemme on liian haavoittuva.

Kansalaisten osallisuutta lisättävä

Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä puolueet voivat esittää laajempia monivuotisia uudistusohjelmiaan. Perussuomalaiset laativat laajan vaihtoehdon, jossa on useita uudistusohjelmia ja lukuisia lausumia niihin pääsemiseksi.

-Keskushallintoa tulee edelleen uudistaa. Näemme sen välttämättömänä. Edessämme olevat haasteet ovat mittaamattomia, mutta edistyksellisillä hallintotavoilla pystymme luovimaan Suomen selkeimmille vesille. Siiloja hallinnonalojen väliltä on edelleen poistettava.

– Monimutkaisten ilmiöiden hallinnoimiseksi tulee mennä ilmiöpohjaiseen budjetointiin. Näin pystymme havaitsemaan muun muassa ikääntymisen aiheuttamia kustannuksia tai lapsivaikutuksia, Vähämäki luettelee ja sanoo, että kansalaisten osallisuutta täytyy edelleen lisätä.

Elinikäinen oppiminen tavoitteeksi

Koulutusta on perussuomalaisten mielestä uudistettava. Elinikäisen oppimisen tulisi olla tulevan hallituksen keskeisiä hankkeita. Miljoona suomalaista täytyy kouluttaa uudelleen tulevan vuosikymmenen aikana.

– Koulutukseen on saatava skaalautuvuutta, muuten tehtävä on mahdoton. Kaikkinensa koulutusta tulisi tiivistää, ja hyödyntää digitalisaation avulla kaikki mahdollinen aika.

– Muun muassa oppilaitokseen valinnan ja koulun aloittamisen välinen aika saattaa olla 4-5 kuukautta. Yliopistojen aloituskeski-ikää tulee laskea. Viimeisen viiden vuoden aikana aloittaneiden keski-ikä on noussut vuodella. Samaan aikaan eläkeikä on noussut 3 kk. Vaikuttaa hölmöläisten peitonjatkamiselta, Vähämäki toteaa.

Sosiaaliturvauudistus on välttämätön

Tulevalla hallituskaudella on tehtävä perussuomalaisten mielestä myös sotu-uudistus.

– Työn ja sosiaalietuuksien yhteensovittaminen täytyy tehdä älykkäästi. Lisätään kannustavia elementtejä ottaa työtä kaikissa tapauksissa vastaan. Olisiko syytä tehdä sotu-uudistus vaiheittain, yhdistelemällä ensin joitain tiettyjä samankaltaisia etuuksia?

– Keskeisintä näissä kaikissa muutoksissa ja uudistuksissa on päästä lähelle ihmistä. Hallinnon ja palveluiden täytyy olla kansalaisia lähellä. Näin ollen olisi hyvä, että hallinto tekisi ’lähellä’-uudistuksen.

Tietoa kansakunnan hyödyksi

Ja miten päästään lähelle ihmistä? Vähämäen mukaan tiedolla ja sen hyötykäytöllä.

– Lähellä-uudistus on itse asiassa ihmislähtöistä tietotaloutta. Se tieto, mikä Kelalla ja julkishallinnolla on ihmisistä, täytyy saada hyödyttämään kansakuntaa. Sillä tiedolla löydetään aikaisin ne, joita uhkaa tippuminen yhteiskunnan kelkasta. Tietoa, jota voidaan käyttää toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotihoidon tehostamiseen. Samoin samaa tietoa voidaan käyttää työkyvyttömyyden ehkäisyyn, tai vaikkapa vanhemmuuden tukemiseen.

– Keskeinen julkisen talouden haaste onkin siis se, miten tulevaisuudessa käytetään tietoa kansakunnan hyödyksi, miten elinikäinen oppiminen toteutetaan, kuinka sovitetaan työ ja sosiaalietuudet ja miten hallintomme pystyy uudistumaan ja pääsemään lähelle ihmistä.Kun nämä haasteet hoidamme, julkinen talous kyllä sitten hoituu, tapahtui muualla maailmassa sitten sama mitä, Vähämäki uskoo.

SUOMEN UUTISET