

Matti Matikainen
Purra Ässä-rykmentin muistomerkillä: Saamme elää vapaudessa samalla, kun sodan runtelemassa Ukrainassa hahmotellaan hauraalta tuntuvan rauhan mahdollisuutta
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra esitti valtioneuvoston tervehdyksen Ässä-rykmentin muistomerkillä, kun talvisodan päättymisestä on tullut kuluneeksi 85 vuotta.
Riikka Purra kertoi puheessaan, kuinka talvisodan aseiden vaietessa 13. maaliskuuta 1940 seisoi Viipurinlahden luoteisella rannalla ällistynyt mies.
– Siinä, missä vain hetkeä aiemmin tykkitulen ärjyntä oli täyttänyt taivaan, aukeni nyt aurinkoinen kevättalven päivä. “Mieli tuntui kummalliselta, useaan kertaan piti nieleskellä – oli kuin jotain olisi takertunut kurkkuun”, kirjoitti sotapäiväkirjaansa Ässä-rykmentissä sotatiensä kulkenut Ilmari Paasio.
– Edeltävien viikkojen ajan oli komppanianpäällikkö Paasio johtanut joukkoja Viipurinlahden saarilla ja rannoilla. Puolustus oli pitänyt, mutta uhraus oli kauhistuttava: keskimäärin liki 20 kaatunutta ja 35 haavoittunutta “Ässää” joka päivä.
– Uhrauksen arvo ymmärrettiin Suomessa pian rauhan vakiinnuttua. Kun Ässä-rykmentin muistomerkki täällä Alli Tryggin puistossa paljastettiin myöhemmin lokakuussa, kerrotaan paikalle kerääntyneen yli 20 000 ihmistä, ja vieläpä itse ylipäällikkö Mannerheim tuli yli Pitkänsillan.
– Tänään meitä on täällä pienempi joukko, mutta Ässä-rykmentin työn arvo on entisellään, vieläpä suurempikin. Saamme elää vapaudessa samalla, kun sodan runtelemassa Ukrainassa hahmotellaan hauraalta tuntuvan rauhan mahdollisuutta.
– Omasta ja valtioneuvoston puolesta kiitän jalkaväkirykmentti 11:n miehiä heidän uhrauksestaan. Samoin lausun kiitokseni rykmentin perinnetoimikunnalle veteraanien muiston vaalimisesta.
– Teidän työnne myötä muistot Ässistä pysyvät kirkkaina aivan kuin varhainen kevätaurinko valaisi edelleen rauhanhetkeä Viipurinlahdella 1940.
Ässä-rykmentti oli nimensä veroinen
Suomen Sotaveteraaniliitto kertoo Ässä-rykmentistä seuraavaa:
Ässä-rykmentti oli ”Kurvin kundeista” eli Hämeentien mutkaa ympäröivien seutujen Sörnäisten, Harjun, Kallion ja Vallilan kasvateista koottu joukko. Talvisodassa he muodostivat Jalkaväkirykmentti 11:n, jatkosodassa heistä koottiin Jalkaväkirykmentti 26.
Lempinimensä Ässä-rykmentti sai joukko-osastotunnuksestaan, joka sattui olemaan kirjain ”S”. Nimensä veroisiksi he sotien aikana myös osoittautuivat.
Rintamalla syntynyttä aseveljeyttä haluttiin vaalia myös talvisodan jälkeen. Ässä-rykmentin perinneyhdistys perustettiin Suomen ensimmäisten joukossa jo kesäkuussa 1940. Ässä-rykmentti ry:n huoltotoimisto aloitti toimintansa seuraavassa kuussa koko maan ensimmäisenä, toimien esimerkkinä muuallekin maahan avatuille toimistoille.
Ässä-rykmentin asevelitoiminnalla oli maanlaajuisia ja varsin pitkäkantoisia seurauksia, sillä sen muualle Suomeen levinneen esimerkin pohjalta syntyi valtakunnallinen organisaatio Suomen Aseveljien Liitto. Tämän vuonna 1945 lakkautetun järjestön henkiselle perustalle rakentuu yhä tänäänkin tehtävä veteraanityö.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- veteraanityö asevelitoiminta Suomen Aseveljien Liitto Suomen Sotaveteraaniliitto Ässä-rykmentti Ilmari Paasio talvisota rauha Riikka Purra Ukraina sotaveteraanit Mannerheim
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puhemies Halla-aho Ruotsissa: Ympyrä sulkeutuu – ja olemme taas sotilaallisia liittolaisia

Teemu Keskisarja suomalaisten suhteesta presidentteihinsä – ”Kansalaisissa on piilevä ja kyräilevä herraviha, mutta jotenkin tämä yhtälö toimii”

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.