Raatikaisen valtiopäivätoimet johtivat Senaatti-kiinteistöjen monopolin murtumiseen: ”Kuka sanoi, ettei yksittäinen kansanedustaja voi vaikuttaa?”
18.03.2021 |16:22
Raatikainen kyseenalaistaa Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän sopimusoikeudellisen pohjan
15.11.2018 |15:11
Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 25.9.2018 kokouksessaan eräitä nopeasti toteutettavia uudistuksia liittyen Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän kehittämiseen.
Lisäksi valtiovarainministeriö asettaa työryhmän tarkastelemaan vuokrajärjestelmää ja siihen liittyviä toimintatapoja.
Nykyinen Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmä tuottaa sopimuksia, joita kutsutaan vuokrasopimuksiksi ja joissa usein viitataan liikehuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin.
Valtio vuokraa rakennuksen itseltään
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikaisen mukaan mainittu laki soveltuu kuitenkin ainoastaan sopimukseen, jolla rakennus tai sen osa (huoneisto) vuokrataan toiselle.
– Oikeushenkilöiden tasolla Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa näyttää siltä, että valtio vuokraa kiinteistön tai huoneiston itseltään eli valtiolta. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos eli osa valtiota, se ei ole erillinen oikeushenkilö. Mikäli vuokrat jäisivät maksamatta, valtio ei voisi haastaa itseään käräjäoikeuteen ja kanne jätettäisiin tutkimatta.
Hallituksen varmistettava laillisuus
Raatikaisen mielestä oikeudellisesti arvioiden ei voida puhua vuokranantajasta ja vuokralaisesta, joilla olisi vastakkaisia intressejä tai vuokrasopimuksiin perustuvia oikeuksia tai velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Operointi yksityisoikeudellisilla sopimuksilla ja niihin tukeutuminen on tarpeetonta eikä sillä ole yksityisoikeudellista pohjaa.
Raatikainen on tehnyt tänään 15.11.2018 hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän laillisuuden ja erityisesti sen yksityisoikeudellisen pohjan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
1.
Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
06.03.2026 |17:15
2.
Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
03.03.2026 |10:38
3.
Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
07.03.2026 |13:25
4.
Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
02.03.2026 |14:12
5.
Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
04.03.2026 |13:01
6.
Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa
03.03.2026 |14:00
7.
Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
05.03.2026 |18:00
8.
Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.
02.03.2026 |16:08
9.
Vahingonteot ja häiriöt lisääntyvät Hekan asunnoissa – kaupunki seuraa, mutta ei rajoita segregaatiota eikä tiedä kustannuksia
Heka hallinnoi useiden miljardien eurojen arvoista asuntovarallisuutta, jota kuormittavat asumishäiriöt, vahingonteot ja luvaton jälleenvuokraus.
02.03.2026 |13:06
10.
Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
06.03.2026 |14:50
