Suomessa yhteispartiointihankkeesta on jo säädetty. Ruotsi tarvitsee kuitenkin valtiosopimuksen poliisien yhteispartiointihankkeeseen, vaikka Brüm-päätös sitoo molempia maita.

Kyse on pitkällisestä prosessista sopimusneuvotteluineen. Sopimusneuvotteluiden jälkeen hallitus tekee esityksen ja asia tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi. Aikataulu ei ole vielä selvillä, mutta esitys pyritään tuomaan eduskuntaan ensi vuoden puolella.

Poliisipalvelut heikentyvät pohjoisessa

Pohjois-Ruotsissa poliisitoiminta on keskitetty erityisesti isompiin kaupunkeihin kuten Luulajaan. Ruotsin poliisipartioita voi siten olettaa olevan vähemmän Pohjois-Ruotsissa.

Raatikaisen mukaan näiden tietojen valossa vaikuttaa siltä, että Suomi ja Lapin poliisilaitos olisivat suunnitellussa yhteistyössä enemmän työllistettyjä kuin Ruotsin poliisilaitos.

– Poliisivirkoja ei tulla Suomessa lisäämään yhteispartiointitehtäviin. Tästä johtuen suunnitelmista kärsisivät erityisesti Suomen puolella olevien alueiden asukkaat heikentyneinä poliisipalveluina ja lisääntyvinä hälytysviiveinä, Raatikainen pelkää.

Puutteellinen kielitaito vaikeuttaa tehtävien hoitoa

Hankkeen suuri ongelma tulee olemaan Raatikaisen mielestä puutteellinen kielitaito molemmin puolin. Lyhyt koulutus ei riitä tarvittaviin kykyihin toimia virkamiehenä poliisin tehtävissä vieraassa valtiossa.

Raatikainen korostaa, että erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa toimitaan paineen alaisena ja pitäisi nopeasti ratkaista tilanne oikeudellisesti kestävällä tavalla, ja samanaikaisesti kyetä suullisessa viestinnässä käskyttämään kohdehenkilöä kielellä, jota ei välttämättä hallitse riittävän hyvin. Tilanne on tietenkin vastaava silloin kun ruotsalainen poliisi toimii Suomen alueella.

Erilaiset toimintatavat ja oikeusturvakysymykset

Raatikaisen mielestä on selvitettävä välttämättömät lainsäädännön yhdenmukaistamisen tarpeet, joilla on turvattava Suomen ja Ruotsin poliisien yhteispartioon osallistuvien poliisien oikeusturva, työturvallisuus ja vahingonkorvausoikeudelliset kysymykset.

– Oman haasteensa tuovat yhteispartioinnissa olevat erilaiset taktiset toimintatavat ja peruspoliisityön toimintamallit. Voimankäyttövälineissä on huomattavia eroja esim. Taser-lamauttimen ja koiran käytössä. Aseenkäyttöä, poliisitoimintaa tukevien ampuma-aseiden säilyttämistä ja kuljettamista koskevat ohjeet poikkeavat merkittävästi toisistaan.

Raatikainen huomauttaa, että on myös huomioitava oikeusturvakysymykset, kun ja jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan.

Aiheesta kirjallinen kysymys

Raatikainen kysyy tänään hallitukselle tekemässään kirjallisessa kysymyksessä: Miten hallitus varmistaa, että poliisien oikeusturva ei kärsi varsin suppean perehdyttämisen seurauksena tilanteissa, missä virkavastuu realisoituu esimerkiksi oikeudenkäyntiin johtaneiden viranomaistoimenpiteiden yhteydessä?
Edelleen, onko hallitus selvittänyt, kuinka toimitaan tilanteessa, jossa isäntämaan virkamies tulee kesken tehtävän toimintakyvyttömäksi ja tehtävän joutuisi suorittamaan loppuun vieraan valtion virkamies? Onko hallitus selvittänyt, kuinka yhteispartiointi vaikuttaa työtapaturmien korvausmenettelyyn silloin, kun vammautuminen tai aineelliset vahingot ovat tapahtuneet toisessa valtiossa ja kuinka yhteispartiointi vaikuttaa henkilöstön maksuttomaan oikeusapuun, kun henkilö joutuu joko asianomistajana tai rikoksesta epäiltynä vieraassa valtiossa tapahtuvaan oikeusprosessiin?
Ja lopuksi onko hallitus selvittänyt miten mahdollinen rikosvastuu ja vahingonkorvausvelvollisuus toteutuvat yhteispartioinnissa?

SUOMEN UUTISET