Perussuomalaisten kansanedustajan Lulu Ranteen mukaan hallitus vie keskustelua koko ajan pois välikysymyksen ytimestä, eli ulkoministeri Haaviston toiminnasta.

Jos tarkoitus oli, että pääministeriä vaihtamalla palautetaan luottamus hallituksen toimintaan, niin toisin on käymässä. Käteen tästä prosessista jää, että kansanedustajille ja suurelle yleisölle on puhuttu yhtä, kun samaan aikaan on erityisesti ulkoministeri Haaviston toimesta aktiivisesti etsitty keinoja tehdä toista. Ulkoministeri Pekka Haavisto on julkisuudessa viitannut pääministeri Antti Rinteen syyskuiseen ohjeistukseen, kun oli ensin itse kesästä asti kärttänyt Rinteeltä mitä Suomi voisi tehdä.

– Pääministeri Marinin hallituksen maanantain linjauksen jälkeen al-Holin leirillä olevien kotiuttamissuunnitelmien todellinen tarkoitus on, jos mahdollista, vielä aikaisempaakin epäselvemmin ilmaistu. Se ei ole sattumaa, Lulu Ranne toteaa.

– Hallitus toteaa toimivaltaisen viranomaisen asiassa olevan ulkoministeriön ja sen nimeämän erityisedustajan, joka tekee kotiuttamisratkaisut Suomen lainsäädännön nojalla.

Konsulilain käyttö kyseenalaista

Ranne kysyy, millä ratkaisuvallalla ja minkä lakien perusteella tarkalleen erityisedustaja tekisi varsinaiset kotiuttamispäätökset ja erityisesti, päätökset lapsen erottamisesta äidistään, kuten hallituksen linjauksen kohta 6 aikuisten kielteisestä avustusvelvollisuudesta yrittää antaa ymmärtää olevan mahdollista?

– Konsulipalvelulainko? Kysymys on oleellinen, koska julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, eikä hallituksen yleiseen ohjeistukseen. Kesäkuussa pääministeri Antti Rinne vakuutti, ettei konsulipalvelulaki sovellu laisinkaan al-Holin leirillä olijoihin, ja Haaviston 5.12. antaman lausunnon mukaan erityisedustaja nimitettiin lokakuussa ainoastaan hankkimaan tietoja alueelta. Oikeuskansleri oli 9.10.2019 antamassaan vastauksessa tarkoituksella ottamatta kantaa siihen, ovatko leirillä olijat konsulipalvelulain henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvia.

Erityisedustaja ei voi erottaa lasta äidistään

Ranteen mukaan epäselväksi jää myös se, miten erityisedustaja kykenee todentamaan kotiutettavien henkilöllisyyden ja tosiasiallisen biologisen äiti-lapsi-suhteen leiriolosuhteissa.

– Hallitus laittaa erityisedustajan virkamiehenä mahdottoman eteen. Hän joutuu ensiksikin soveltamaan konsulilakia henkilöihin, joihin sen soveltaminen on erittäin kyseenalaista, tai tekemään itse päätöksen, ettei kotiutusta tehdä. Toiseksi, hän joutuu ottamaan kotiuttamiskustannukset tosiasiallisesti valtion piikkiin, kun ne konsulilain mukaan kuuluvat avustettavien maksettaviksi.

– Kolmas ja suurin ongelma on, ettei ulkoministeriön erityisedustajalla ole lakien, saati hallituksen ohjeistuksen perusteella mitään mahdollisuutta tehdä virkavastuunsa puitteissa päätöstä, jolla lapsi erotettaisiin äidistään. Erityisedustajan päätöstä kotiuttaa vain lapsi tulisi edeltää joko äidin suostumus tai lastensuojeluviranomaisten päätös lapsen kiireellisestä sijoittamisesta, jollaisen päätöksen tekemiseen leiriolosuhteissa ei Suomen viranomaisilla ole käytännön mahdollisuuksia siinäkään tapauksessa, että leiristä vastaavat tahot siihen suostuisivat, Ranne kuvaa erityisedustajan mahdotonta asemaa.

Hallitus ei uskalla sanoa mitä tarkoittaa

Lopputulema on Ranteen mukaan se, että hallitus yrittää istua kahdella jakkaralla, kun tosiasiassa sen linjaus tarkoittaa että, orpoja lukuun ottamatta, jokaista kotiutettavaa lasta seuraa myös hänen äitinsä.

– Näin pääministeri Marinin hallitus jatkaa sitä hallituspohjalleen ominaista poliittisen pelkuruuden linjaa, ettei uskalleta suoraan ja kiertelemättä kertoa mitä halutaan tapahtuvaksi, ja kantaa siitä sitten poliittista vastuuta.

– Kun hallituksen maanantaina tekemään linjaukseen asti epäluottamus kohdistui ainoastaan ulkoministeri Haavistoon, nyt se kohdistuu koko hallitukseen, Ranne sanoo.

SUOMEN UUTISET