Rasinkangas: Juuri nyt nähdään, kuinka tärkeä rooli turpeella voisi olla Suomen energiajärjestelmässä

Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas muistuttaa, että turve on ollut vuosikymmenten ajan keskeinen osa Suomen energiahuoltoa, maataloutta ja aluetaloutta.

Hänen mukaansa turpeen merkitys kotimaisena raaka-aineena, työllistäjänä ja huoltovarmuuden tukipilarina on ollut kiistaton, vaikka sen asemaa on viime vuosina heikennetty poliittisilla päätöksillä.

– Turpeen alasajo ei ole ollut markkinoiden sanelemaa, vaan seurausta poliittisista päätöksistä, kiristyneestä ilmastosääntelystä ja ohjauskeinoista, joilla kotimaista tuotantoa on tietoisesti ajettu alas, Rasinkangas toteaa.

Tuulivoima ei tuota tarpeeksi pakkasilla

Rasinkangas viittaa käynnissä olevaan talveen osoituksena siitä, kuinka haavoittuvainen Suomen energiajärjestelmä on. Sähkön tarve on kovimmillaan samaan aikaan, kun hinnat ovat nousseet korkealle, eikä sääriippuvainen tuotanto aina vastaa kysyntään.

– Juuri nyt nähdään, kuinka tärkeä rooli turpeella voisi olla Suomen energiajärjestelmässä. Talvipakkasilla tuulivoima ei tuota luotettavasti, ja silti olemme ajaneet alas yhden harvoista kotimaisista, varmoista energialähteistämme, Rasinkangas sanoo.

”Kumpi on turvallisempaa ja järkevämpää?”

Rasinkangas pitää erityisen ongelmallisena sitä, että kotimaisen turvetuotannon alasajon rinnalla Suomeen tuodaan ulkomailta poltettavaa jätettä, jonka alkuperästä ei aina ole täyttä varmuutta.

– On perin kummallista, että Suomi on luopunut omavaraisesta turpeesta ja samaan aikaan polttaa esimerkiksi Italiasta tuotua jätettä. Ilmaston, huoltovarmuuden ja asukkaiden terveyden kannalta on syytä kysyä, kumpi on turvallisempaa ja järkevämpää, Rasinkangas kritisoi.

Tilannetta on Rasinkankaan mukaan pahentanut entisestään viime hallituskaudella käyttöön otettu turvekoneiden romutustuki, joka hänen näkemyksensä mukaan kannusti koko alan alasajoon. Hän muistuttaa, että myös keskustapuolue oli tukemassa kyseistä päätöstä.

– Kun kalusto romutetaan ja osaaminen katoaa, tuotantoa ei noin vain nosteta takaisin. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa, varsinkin kun turpeelle on jo nyt kysyntää ulkomailla ja selvä tarve myös kotimaassa, Rasinkangas painottaa.

Omavaraisuus on vastuullista varautumista

Kaikesta huolimatta Rasinkangas näkee tilanteessa myös myönteisiä kehityssuuntia. Hän nostaa esiin, että eduskunta on perussuomalaisten myötävaikutuksella myöntänyt 100 000 euroa hankkeelle, jonka tavoitteena on vahvistaa turpeen kotimaista tuotantokykyä ja kehittää korkean jalostusasteen turvetuotteita.

– Tämän selvityksen avulla voidaan luoda edellytyksiä uuden turveperäisen teollisuuden syntymiselle, kuten biostimulanttien, eläinrehujen ja aktiivihiilen tuotannolle, sekä turvata kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus, Rasinkangas kertoo.

Rasinkangas korostaa, että kotimainen tuotantokyky on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta, erityisesti epävarmassa maailmantilanteessa.

– Omavaraisuus ja kotimaiset raaka-aineet ovat vastuullista varautumista. Turpeen tulevaisuuden turvaaminen tarkoittaa huoltovarmuutta, kotimaista työtä ja uutta osaamista. Turve ansaitsee arvonsa takaisin, Rasinkangas summaa.