

Lehtikuva
Ratkaisu koulun ongelmiin voi löytyä yllättävältä taholta – lapset luottavat enemmän robotteihin kuin ihmisiin
Lapset ympäröivät itsensä yhä vankemmin tekniikalla ja ohjelmistoilla, pois aikuisten ahdistavasta maailmasta. Samalla opetustulokset surkastuvat lasten keskittymiskyvyn luhistuessa virikkeiden tulvassa. Robotit joihin luotetaan rientävät avuksi.
Computers in Human Behavior -sarjassa julkaistun tutkimuksen taustalla oli halu ymmärtää, miten lapset vastaanottavat tietoa eri lähteistä ja miten he suodattavat faktat fiktiosta. Tutkijat halusivat selvittää, miten lapset tekevät valintoja ja kehen he luottavat, kun informaatio on ristiriitaista.
Lasten havaittiin uskovan mieluummin robotteja kuin ihmisiä ja hyväksyvänsä robottien tekemät virheet ihmisten tekemiä virheitä suopeammin. Tutkimukseen osallistui 111 lasta, iältään 3–6 vuotta.
Piltit jaettiin eri ryhmiin ja heille näytettiin videoita, joissa robotit ja ihmiset nimeävät esineitä. Esineet olivat osin tuttuja, osin uusia. Kone ja ihminen antoivat kokeessa tutuille esineille vääriä nimiä, kuten kutsumalla lautasta lusikaksi. Näin tutkijat manipuloivat lasten käsitystä siitä, ketä he uskoisivat.
Ihminen on tahallaan epäluotettava
Jos lapset kokivat ihmisen ja koneen yhtä luotettaviksi, he olivat kuitenkin halukkaampia kysymään roboteilta uusien esineiden nimiä ja hyväksymään robotin antamat vastaukset. Lapset suosivat robotteja myös kysyttäessä, kenen kanssa he haluaisivat jakaa salaisuuksia, ystävystyä tai kuka voisi olla heidän opettajansa.
– Lasten käsitykset virheitä tekevistä toimijoista erosivat: epäluotettava ihminen toimi lasten mielestä tarkoituksella väärin, mutta epäluotettava robotti ei tehnyt virheitä tahallaan, tutkijat kirjoittavat.
Yksilöllisiä eroja tosin löytyi: vanhemmat lapset luottivat enemmän ihmisiin kuin nuoremmat, mutta vain silloin, kun robotti osoittautui epäluotettavaksi. Tulokset osoittavat kuitenkin, että lapset pitivät luotettavia robotteja luotettavampina kuin luotettavia ihmisiä.
Robotit hyödyksi opetustoimessa
Teknologia ympäröi ja manipuloi lapsia yhä enemmän. Siksi tutkimuksen tulokset voivat olla hyödyllisiä – erityisesti opetuksessa. Toki roboteilla on vielä rajoituksensa arjen työelämässä.
Videovuorovaikutus ei välttämättä heijasta tarkasti tosielämän tilanteita, joten tarvitaan lisää tutkimusta elävästä vuorovaikutuksesta nyt saatujen tulosten vahvistamiseksi.
– Mikä tarkalleen ottaen tekee robotista lapsille mieluisamman, jää avoimeksi kysymykseksi, tutkijat kirjoittavat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- videovuorovaikutus ristiriitainen informaatio ristiriidat lasten tekemät valinnat robotit oppivat ohjelmistot koulun ja kodin erilainen todellisuus koululaitos Oppiminen usko Manipulointi Tekniikka Opettajat Luottamus koulu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tiukkaa taistoa tekoälystä – Google haastaa Microsoftin omalla tekstirobotillaan

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Mihin tarvitaan avustajien armeijaa ulkomailta, kun robotit tekevät hoivatyöt hymyillen, tauotta ja halvalla?

Perusopetusmyönteisin hallitus uudistaa toimimattoman oppimisen tuen
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää