

Lehtikuva
Ratkaisu koulun ongelmiin voi löytyä yllättävältä taholta – lapset luottavat enemmän robotteihin kuin ihmisiin
Lapset ympäröivät itsensä yhä vankemmin tekniikalla ja ohjelmistoilla, pois aikuisten ahdistavasta maailmasta. Samalla opetustulokset surkastuvat lasten keskittymiskyvyn luhistuessa virikkeiden tulvassa. Robotit joihin luotetaan rientävät avuksi.
Computers in Human Behavior -sarjassa julkaistun tutkimuksen taustalla oli halu ymmärtää, miten lapset vastaanottavat tietoa eri lähteistä ja miten he suodattavat faktat fiktiosta. Tutkijat halusivat selvittää, miten lapset tekevät valintoja ja kehen he luottavat, kun informaatio on ristiriitaista.
Lasten havaittiin uskovan mieluummin robotteja kuin ihmisiä ja hyväksyvänsä robottien tekemät virheet ihmisten tekemiä virheitä suopeammin. Tutkimukseen osallistui 111 lasta, iältään 3–6 vuotta.
Piltit jaettiin eri ryhmiin ja heille näytettiin videoita, joissa robotit ja ihmiset nimeävät esineitä. Esineet olivat osin tuttuja, osin uusia. Kone ja ihminen antoivat kokeessa tutuille esineille vääriä nimiä, kuten kutsumalla lautasta lusikaksi. Näin tutkijat manipuloivat lasten käsitystä siitä, ketä he uskoisivat.
Ihminen on tahallaan epäluotettava
Jos lapset kokivat ihmisen ja koneen yhtä luotettaviksi, he olivat kuitenkin halukkaampia kysymään roboteilta uusien esineiden nimiä ja hyväksymään robotin antamat vastaukset. Lapset suosivat robotteja myös kysyttäessä, kenen kanssa he haluaisivat jakaa salaisuuksia, ystävystyä tai kuka voisi olla heidän opettajansa.
– Lasten käsitykset virheitä tekevistä toimijoista erosivat: epäluotettava ihminen toimi lasten mielestä tarkoituksella väärin, mutta epäluotettava robotti ei tehnyt virheitä tahallaan, tutkijat kirjoittavat.
Yksilöllisiä eroja tosin löytyi: vanhemmat lapset luottivat enemmän ihmisiin kuin nuoremmat, mutta vain silloin, kun robotti osoittautui epäluotettavaksi. Tulokset osoittavat kuitenkin, että lapset pitivät luotettavia robotteja luotettavampina kuin luotettavia ihmisiä.
Robotit hyödyksi opetustoimessa
Teknologia ympäröi ja manipuloi lapsia yhä enemmän. Siksi tutkimuksen tulokset voivat olla hyödyllisiä – erityisesti opetuksessa. Toki roboteilla on vielä rajoituksensa arjen työelämässä.
Videovuorovaikutus ei välttämättä heijasta tarkasti tosielämän tilanteita, joten tarvitaan lisää tutkimusta elävästä vuorovaikutuksesta nyt saatujen tulosten vahvistamiseksi.
– Mikä tarkalleen ottaen tekee robotista lapsille mieluisamman, jää avoimeksi kysymykseksi, tutkijat kirjoittavat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- videovuorovaikutus ristiriitainen informaatio ristiriidat lasten tekemät valinnat robotit oppivat ohjelmistot koulun ja kodin erilainen todellisuus koululaitos Oppiminen usko Manipulointi Tekniikka Opettajat Luottamus koulu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tiukkaa taistoa tekoälystä – Google haastaa Microsoftin omalla tekstirobotillaan

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Mihin tarvitaan avustajien armeijaa ulkomailta, kun robotit tekevät hoivatyöt hymyillen, tauotta ja halvalla?

Perusopetusmyönteisin hallitus uudistaa toimimattoman oppimisen tuen
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.