Useissa tiedotusvälineissä julkaistiin maanantaina tieto, jonka mukaan eduskuntaan kohdistui loppusyksystä tietomurto, jota on syytä epäillä vakoiluksi. Muun muassa kansanedustajien sähköposteja on joutunut vääriin käsiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ihmettelee, miksi jo syksyllä tapahtuneesta rikoksesta informoitiin eduskuntaa vasta nyt.

Eduskunnan sähköposteissa liikkuu paljon valtiollisia tietoja, jotka ovat luottamuksellisia. Myös Norjassa tapahtui syksyllä tietomurto, josta uutisoitiin mediassa syksyllä. Äskettäin nousi esiin Vastaamon tietomurron heikohkon tuntuinen tiedottaminen. Eduskuntaan kohdistunut tietomurto on tehty jo syksyllä.

– Asiasta ei kuitenkaan informoitu eduskuntaa tai valiokuntia, ihmettelee kansanedustaja Minna Reijonen.

Suomessa ei eduskunnan jäsenille tiedotettu eduskunnan tietomurrosta, vaikka tapahtuneesta on jo kuukausia. Nopea tiedottaminen olisi mahdollistanut sen, että kansanedustajat ja henkilökunta olisivat osanneet olla paremmin varuillaan käsittelemiensä tietojen kanssa sähköpostin osalta.

Tietomurtautuja ei ole vieläkään tiedossa

Milloin ja kenen toimesta päätettiin, ettei vakavasta tietomurrosta informoida eduskuntaa, vaikka sillä olisi voitu minimoida tietojen vuotoa jopa kuukausien ajalta?

– Ei kai tutkinta häiriinny, jos kansanedustajat tietävät asiasta? ihmettelee Reijonen.

On tärkeää, että ajantasainen tiedottaminen ja ohjeistus toimivat. Tärkeää on myös nimetä asian hoitamiseen vastuutahot tai -henkilöt. Kun vahinko on havaittu, on tärkeää minimoida vahingot jatkossa mahdollisimman vähäisiksi.

Reijonen teki asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen.

Suomen Uutiset