Purra: Psykoterapiatietoja ei pitäisi kirjata Kanta-palveluun

Monelle ihmiselle on jopa elintärkeää pystyä luottamaan psykoterapeuttiinsa. Ihmisen synkimmät ja syvimmät tunteet, kokemukset ja ajatukset kerrotaan terapeutille luottaen siihen, että nämä eivät vahingossakaan vuoda vääriin käsiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purran mielestä arkaluontoisten tietojen kirjaaminen Kantaan voi tuhota elintärkeän luottamuksen, millä voisi olla hyvin ikäviä seurauksia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra muistuttaa, että vaikka terapiassa käyminen on koko ajan tavanomaisempaa ja hyväksytympää, osalle potilaista pelkästään se, että joku saisi tietää terapiassa käynnistä, voi aiheuttaa ahdistusta.

– Pahimmillaan pelko voisi johtaa siihen, ettei ihminen uskalla hakea tarvitsemaansa apua. Tällä voisi olla hyvin ikäviä seurauksia, Purra sanoo.

Vastaamon tietomurto koskettaa tuhansia

Purran mukaan poikkeuksellisen laaja, tuhansia ihmisiä koskettanut tietomurto psykoterapiakeskus Vastaamossa vuonna 2020 on karmea esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun asiakaskäyntien kirjaukset joutuvat vääriin käsiin.

– Myöskään Kanta-palvelu ei ole haavoittumaton eikä vapaa väärinkäytöksistä. Siellä tietoturvariskiä suuremman riskin muodostavat yksittäiset käyttäjät hoitohenkilökunnassa. Lehdistä saamme lukea vain pahimmista tapauksista, joiden tekijät ovat jääneet kiinni, Purra huomauttaa.

Purra on laatinut kirjallisen kysymyksen ministerille koskien psykoterapiatietojen kirjaamista Kanta-palveluun. Kirjaamista perustellaan muun muassa sillä, että se parantaisi asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa ja tiedonvälitystä eri hoitotahojen välillä. Useat terapeutit ovat itse vastustaneet julkisuudessa asiaa.

Enemmän riskejä kuin hyötyä

– Pahimmillaan terapiapotilaiden tietojen kirjaaminen Kantaan voi tuhota psykoterapian ydinasian eli luottamuksen. Siitä ei nähdä useissa tapauksissa olevan potilaalle mitään hyötyä, Purra sanoo.

Purra kysyy kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo turvata psykoterapian asiakkaan ja terapeutin välisen elintärkeän luottamuksen ja onko hallitus tehnyt vaikutusarvion siitä, miten terapiatietojen siirtäminen Kantaan vaikuttaa ihmisten haluun mennä psykoterapiaan ja uskoutua terapeutille.

Ministeri Krista Kiuru ei vastauksessaan vastaa näihin kysymyksiin, vaan luettelee esimerkiksi tällä hetkellä voimassa olevia käytäntöjä ja ohjeita. Ministeri myös selittää, miten Kanta-palvelu on pyritty tekemään mahdollisimman tietoturvalliseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistymässä laaja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistus, jossa ministerin mukaan on mahdollista arvioida muutostarpeita psykoterapiaa koskevien potilasasiakirjojen laatimiseen. Myös potilasasiakirjoja koskevaa ohjeistusta päivitetään samassa yhteydessä.