Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on pettynyt, että keskeneräinen ja selkeästi viallinen sote-uudistus runnottiin hallituspuolueiden ylivoimalla läpi. – 1 600-sivuisessa lakiesityskokonaisuudessa on paljon pohdittavaa. Jälkikäteen lain muuttaminen on aina hankalampaa.
– Sote-uudistus on vuosituhannen jättimuutos. Sen mukanaan tuomista huolista puhutaan ihan liian vähän. Havaittujen epäkohtien sivuuttaminen ja poliittinen kiire ovat huonoja lähtökohta vuosituhannen laajimmalle lainsäädännön uudistamiselle, Minna Reijonen sanoo.
– Uudistuksen tavoitteet ovat toki hyvät, mutta ne jäävät saavuttamatta. Olen erittäin hämmästynyt sote-uudistuksen lainsäädännön runnomisesta läpi hätiköimällä.
Reijonen sanoo, Suomen terveydenhuollossa on monta asiaa hyvin.
– Olisi ollut parempi korjata vain ne kohdat, jotka eivät toimi. Nyt valtava uudistus myllertää monta asiaa uusiksi. Nyt perustetaan kokonaan täysin uusi hallintoporras kalliine byrokratioineen, samalla päätöksenteko karkaa yhä kauemmas kuntalaisista.
Maakuntavero tulee
Sote-uudistus tuo mukanaan maakuntaveron.
– Asiaa kierreltiin kovasti ennen kuntavaaleja, mutta nyt kannatusta verolle on laajasti hallituspuolueiden keskuudessa, toteaa Reijonen.
– On hyvin epätodennäköistä, ettei uusi vero nosta kokonaisveroastetta.
Lisää keskittämistä
Sote-uudistusta voidaan pitää Reijonen mielestä jättimäisenä kuntaliitoksena, jossa noin puolet kunnan toiminnasta siirretään yhteiskolhoosiin.
– Kunnan päätöksenteosta ja rahoista siirretään kerralla noin puolet pois. Isot kaupungit joutuvat miettimään, että riittävätkö rahat esimerkiksi opetukseen.
Palveluiden mahdollinen keskittäminen on Reijonen mukaan sote-uudistuksen iso riski. Päätöksenteko siirtyy pois kunnilta laajemmille alueille.
– Lähivuosien huoleksi voi siten nousta mm. nykyisten terveysasemien säilyminen. Uusi lainsäädäntö ei sisällä lähipalvelutakuuta. Jokaisesta kunnasta ei tule välttämättä valituksi edes yhtä päättäjää uusiin perustettaviin hallintoelimiin.
– Kun kiintiöitä ei ole, miten taataan se, että jokaista aluetta maakunnassamme puolustetaan ja myös pienempien kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa? Reijonen kysyy.
Yliopistolliset sairaalat jäivät huomiotta
Reijonen sanoo, että yliopistollisten sairaaloiden säilyminen yliopistollisena olisi tullut turvata.
– Tästä Suomen yliopistollisten sairaaloiden virkajohto on aiheellisesti kantanut huolta, koska uudistus ei näyttäisi tarpeeksi takaavan tätä. Tutkimuksen ja opetuksen rooli on merkittävää alueellemme. Tämä pystytään takaamaan vain varmistamalla puitteet yliopiston ja KYS:n yhteistyölle, kuopiolainen Reijonen sanoo.
Reijonen ihmettelee myös, miksi omaishoidon tuen kriteereistä ei tehdä tasapuolisia jokaisessa kunnassa.
– Olisi hienoa, jos omaishoidontuesta tehtäisiin verotonta. Miksi oikeastaan vanhustenhoidon asiat ulkoistetaan pois omilta kunnilta ja siirretään kauemmas ns. maakunnille?
Kriitiikki ohitettiin
Reijonen on myös eduskunnan talousvaliokunnan jäsen. Talousvaliokunta antoi sote-uudistukseen oman lausuntonsa.
– Oli pöyristyttävää talousvaliokunnan jäsenenä huomata, kuinka asiantuntijoiden esille nostamat huolet ja kritiikki poistettiin valiokunnan sote-mietinnöstä. Ei riskit sillä katoa, että ne hävitetään teksteistä.
Kiirettä lainsäädännön käsittelyssä on jopa perusteltu sillä, että ehditään järjestää uudet maakuntavaalit muutaman kuukauden päästä.
– Mielestäni kiire järjestää vaalit on vähintäänkin oudon poliittinen peruste tehdä laki hutiloiden, Reijonen sanoo.
Muun muassa Espoon perusturvajohtaja on ilmoittanut (HS 15.6.), ettei Länsi-Uudellamaalla ole mahdollisuutta ottaa järjestämisvastuuta vuoden 2023 alussa. Länsi-Uusimaa on kymmenen kunnan kokoinen tuleva hyvinvointialue.
– Olisi toivottavaa, että näitä aikatauluihin liittyviä ja muita epäkohtia, joita asiantuntijat ja eri puolueet ovat nostaneet esille, korjattaisiin, Reijonen sanoo.
SUOMEN UUTISET