MATTI MATIKAINEN
Neljän suurimman puolueen puoluesihteerit Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), Reijo Paananen (sd.), Timo Laaninen (kesk.) ja Minna Arve (kok.) olivat vieraina keskiviikkoillan A-studiossa, jossa keskusteltiin muun muassa puolueiden imagosta ja tulevan hallitusohjelman sisällöstä.
Tuoreimman TNS Gallupin imagotutkimuksen mukaan päähallituspuolueet ovat nyt hankaluuksissa. Kokoomusta pidetään ylimielisempänä kuin milloinkaan ennen eikä se nauti kansalaisten luottamusta, SDP:tä taas syytetään johdon taitamattomuudesta. Täysin puhtain paperein eivät selvinneet perussuomalaisetkaan, joita myös jonkin verran kritisoitiin ylimielisyydestä sekä siitä, ettei puolue aja kyselyyn vastanneiden etua.
– Olemme seuranneet imagotutkimusten trendejä jo useamman vuoden ja olemme aika tyytyväisiä siihen, että suuntaus on selkeästi kaikilta osin muuttunut paremmaksi viimeisten puolentoista vuoden aikana. Tässä samaisessa tutkimuksessa julkaistiin myös toinen raportti siitä, mitkä asiat meidän äänestäjillemme ovat tärkeitä ja se oli kyllä melko selkeästi juuri sitä linjaa, mitä me ajamme, vastaa Slunga-Poutsalo kritiikkiin.
Sote-kysymys ratkaistava
tämän hallituksen aikana
Sixpäk-hallitusta on kritisoitu muun muassa ylipitkästä 140-sivuisesta hallitusohjelmastaan, jota harva on jaksanut lukea viittä sivua pidemmälle. Muun muassa Sitra on esittänyt, että selkeämpi ja tiiviimpi hallitusohjelma tehostaisi huomattavasti valtionhallintoa, ja esitys on saanut runsaasti kannatusta yli puoluerajojen. Myös kaikki puoluesihteerit olivat yksimielisiä siitä, että seuraavan hallitusohjelman tulee olla rutkasti lyhyempi ja selkeämpi.
– Viisi sivua sinne voisi jättää, kaiken muun voi jättää pois. Sote-kysymys pitää saada ratkaistua jo ennen kuin seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään, huomautti Slunga-Poutsalo.
Nato pois hallitusohjelmasta
Sote-kysymyksen lisäksi puoluesihteereiltä haluttiin tietää myös, tulisiko seuraavaan hallitusohjelmaan kirjata kantaa Natosta tai turpeen käytön lisäämisestä.
– Nato-kysymyksessä meille suurin lähtökohta on kansan tahto. Koska tilanteet turvallisuuspolitiikassa muuttuvat hyvin paljon viiden vuoden aikana, en lähtisi tässä vaiheessa kovin tiukkoja linjauksia tekemään, eli Nato-kannan voisi jättää hallitusohjelmasta vaikka kokonaan pois. Lähtökohtana pitää myös olla työllisyyden parantaminen ja talouden elvyttäminen, eli selkeä kirjaus turpeesta on seuraavaan hallitusohjelmaan saatava, totesi Slunga-Poutsalo.
Perussuomalaiset kelpaisivat kaikille
Yle Uutisten selvityksen mukaan asiakysymysten pohjalta perussuomalaiset olisivat mahdollisia hallituskumppaneita kaikissa hallituksissa.
Yle kävi taustakeskusteluja eduskuntapuolueiden keskeisten vaikuttajien kanssa. Keskustelujen pohjalta syntyi 30 mahdollista hallitusohjelman kirjausta. Näistä pyydettiin kommenttia 40 kansanedustajalta. Vastausten ja keskustelujen perusteella hahmoteltiin jokaisen neljän suurimman puolueen ympärille mahdollisimman samanmieliset hallitukset.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
