LEHTIKUVA
8. luetuin
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja ehdottaa Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella Yle-verosta osa ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille.
Keskisarjan mallissa Yle-veron maksajat saisivat itse valita rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan – sillä edellytyksellä, että kohteet toimivat kansalliskielillä ja kohottavat Suomen kulttuuria.
Keskisarjan esitys perustuu näkemykseen tuoda mukaan aitoa kilpailua mediakentälle, sekä palauttaa osittaisen protestoinnin mahdollisuus kansalle – nykyisinhän Yle-verosta pääsee eroon ainoastaan tulottomuudella.
Parlamentaarinen työryhmä sai viime syksynä päätökseen työnsä Ylen rahoituksesta, ja seurauksena muun muassa Ylen indeksikorotukset leikataan vuosilta 2025–2027 ja arvonlisäveroa korotetaan 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, eli Ylen rahoitus vähenee 200 miljoonalla. Tällä mallilla Ylen rahoituksesta päättäminen on kuitenkin liki vaikeampaa kuin perustuslain muuttaminen.
Helsinkiläinen Topi Salin juontaa yhteiskunnallisia asioita käsittelevää Keijocast-podcastia. Keijocastin vieraina on nähty useita eturivin poliitikkoja ministeritasolta saakka.
Keijocastin vetäjä Salin nostaa varovaista yläpeukkua kansanedustaja Keskisarjan ehdotukselle. Mieluiten Salin kuitenkin irrottaisi kaikki valtion rahoituksen kytkennät media-alalta.
– Ajatuksen tasolla järjestelmä olisi (Keskisarjan mallilla) paljon parempi kuin nykytilanne, mutta itse näen silti parhaimpana sen, että julkisilla varoilla ei rahoiteta median toimintaa ollenkaan, vaikka kansalaisilla olisi mahdollisuus kohteita valitakin.
– Nykytilanteeseen verrattuna tällä (Keskisarjan) mallilla mediakenttä todennäköisesti laajenisi nykyisestä todella keskittyneestä jonkin verran. Julkinen rahoitus voisi myös joidenkin silmissä tuoda uskottavuutta myös pienemmille medioille – joka tietenkin pienentäisi Yleisradion roolia ja kasvattaisi taas vastaavasti pienempien
Pitkällä tähtäimellä täysin markkinaehtoisesti toimiva mediakenttä muodostuisi sellaiseksi, mitä kansalaiset oikeasti haluavat, Salin sanoo ja täsmentää, että hänen näkemyksensä mukaan myöskään Yleisradion toimintaa ei siis pitäisi rahoittaa verovaroin.
– Nykyisellään Yleisradio syö mediakentältä todella paljon tilaa. En itse usko tilanteen media-alalla merkittävästi muuttuvan, ellei Yleisradion rahoitusta pienennetä radikaalisti nykytasosta, siis promillien tai prosenttien sijaan esimerkiksi useampi kymmenen prosenttia.
Suositun 23 minuuttia -ajankohtaisohjelman toinen juontaja, yrittäjä Arto Koskelo kuvaa nykyisen Yle-veromallin lähinnä palvelevan vallitsevaa järjestelmää, ja kommentoi Keskisarjan ehdotusta tästä näkökulmasta.
– Yleisradio heijastelee manufakturoituja kansantuntoja, joiden avulla sattumoisin voitetaan myös vaalit, minkä vuoksi Suomi elää itse tuotetun syötejärjestelmänsä vankina. Syötejärjestelmän signaalin vaimentaminen saattaisi romahduttaa koko poliittis-taloudellis-ideologisen järjestelmän, jota suojellaan laajalla rintamalla vasemmistoliitosta kokoomukseen.
– Vallitsevan järjestelmän signaalin vaimentaminen olisi kansalaisten kannalta hyvä, mutta järjestelmän kannalta huono, minkä vuoksi jälkimmäinen järjestelmävalta voittanee kansanvallan. Suomen rakenteelliset ja ideologiset ongelmat menevät niin syvälle, ettei niitä ole mahdollista korjata uusilla tuilla, vaikka avauksen tarkoitus on hyvä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toteaa, että paine kasautuu nyt siihen suuntaan, että jatkossa Yleä ”trimmataan” lisää. Ranne toisaalta katsoo, että Suomessakin tarvitaan oma Yleisradio, mutta selvästi budjetiltaan nykyistä pienempi. Samaan aikaan tiukempaa talouskuria Yleisradiolle vaaditaan myös eduskuntaan edenneellä kansalaisaloitteella.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Suomessa tulisi etsiä Yle-rahoitukselle vertailukohtaa yleiseurooppalaiselta tasolta. Jo yksinomaan pohjoismaisessa vertailussa Yleisradio voidaan todeta sangen pöhöttyneeksi: Suomen Yle on suhteessa jopa 15-25 prosenttia kalliimpi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, eli leikkuuvaraa yhä olisi.
Viikon suosituimmat
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Lue lisää
Lue lisää
