Kannabis ei ole harmiton päihde, ja erityisesti nuorten kohdalla sen yhteys mielenterveyden häiriöihin, syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen on vakavasti otettava huoli. Käyttö jättää jälkensä, ja puheen hitaus sekä sanojen muodostamisen ongelmat ovat paljastaneet kuulusteltavan kannabiksen käytön pistävän hajun lisäksi. Mitä nuoremmasta kuultavasta on kyse, sitä surullisemmaksi se tekee vanhan virkamiehen, Anne Rintamäki muistelee.
Lakivaliokunta ei kannattanut aloitteen hyväksymistä
Lakivaliokunnan mietinnön keskeinen viesti oli se, että nykyinen huumausainelainsäädäntö perustuu kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin, rikosoikeudelliseen järjestelmään ja yleiseen oikeusjärjestyksen johdonmukaisuuteen. Mietinnössä korostetaan, että kannabiksen laillistaminen tarkoittaisi merkittävää muutosta rikosoikeusjärjestelmään, eikä esitetty aloite sisällä riittäviä konkreettisia ja vaikutusarvioiltaan kattavia ehdotuksia siitä, miten sääntely, valvonta, verotus ja haittojen ehkäisy toteutettaisiin käytännössä.
Valiokunta nosti esiin myös sen, että huumausainepolitiikan muutoksilla on laaja-alaisia vaikutuksia terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin, poliisin tehtäviin, syyttäjälaitokseen sekä tuomioistuimiin.
– Laillistaminen ei poistaisi rikosoikeudellisia kysymyksiä vaan loisi uusia, koskien esimerkiksi luvattoman myynnin rajanvetoa, alaikäisten suojaa ja työelämän turvallisuutta. Esitetty laillistamismalli olisi lakivaliokunnan mukaan selkeässä ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa, Rintamäki sanoo.
– Poliisin kannalta tämä tarkoittaa, että Suomi ei voi yksipuolisesti luoda mallia, jossa tuotanto ja myynti sallitaan.
Laiton rinnakkaismarkkina säilyisi
Rintamäki ihmettelee näkemyksiä, joiden mukaan laillistaminen veisi markkinat rikollisilta. Kokemukset muista maista osoittavat, että laiton rinnakkaismarkkina säilyy, koska verotettu tuote on kalliimpi, ikärajat rajoittavat myyntiä ja rikolliset siirtyvät vahvempiin aineisiin.
– Poliisin työ ei vähene, se monimutkaistuu, Rintamäki kommentoi.
Vastalause yksinkertaistaa monimutkaista asiaa
Lausumavastalauseessa esitetään, että Suomi siirtyisi kohti säädeltyä ja verotettua kannabismarkkinaa haittojen vähentämiseksi ja rikosoikeudellisen kuormituksen keventämiseksi. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuus on toisenlainen. Vastalauseessa aliarvioidaan sääntelyn hallinnollinen ja taloudellinen taakka.
– Uuden markkinan luominen edellyttää lupajärjestelmää, valvontaviranomaisia, laboratoriokontrollia, markkinointirajoituksia ja jatkuvaa seurantaa. Tämä ei olisi kevennys julkiselle sektorille, vaan se olisi uusi byrokratian kerros, Rintamäki sanoo ja jatkaa:
– Lisäksi vastalauseessa korostetaan verotuloja, mutta mahdolliset verotuotot on punnittava suhteessa kasvaviin terveys- ja sosiaalikustannuksiin, jos käyttö lisääntyy kuten useissa vertailumaissa on tapahtunut.
Laillistaminen ei ole oikea tie
Rintamäki muistuttaa, että kannabiksen laillistaminen johtaisi myös hoidon, mielenterveyspalveluiden ja sosiaalituen tarpeen kasvuun. Sen sijaan rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän keventämistä voidaan tarkastella ilman laillistamistakin.
– Hoitoon ohjaamista ja varhaista puuttumista voidaan kehittää jo nykyjärjestelmänkin puitteissa, Rintamäki sanoo.
Aloite on ristiriidassa lainsäädännön hengen kanssa
Huumausainelainsäädännön tehtävä on suojella yhteiskuntaa ja erityisesti nuoria. Poliisin viestinä on, että päihteet ovat jo nyt merkittävä turvallisuusriski. Rintamäki toteaa, että kansalaisaloite ei täyttänyt niitä edellytyksiä, joita näin laaja ja perustavanlaatuinen muutos vaatisi.
– Turvallisempi Suomi ei synny päihteiden saatavuutta lisäämällä vaan vastuullisella, haittoja ehkäisevällä ja järjestystä tukevalla politiikalla, Rintamäki päättää puheensa.