PS ARKISTO
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uutta autojen romutuspalkkiolakia vuosille 2026–2027. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo, että romutuspalkkiolla pyritään nyt uudistamaan Suomen vanhentunutta autokantaa.
Parhaillaan lausuntokierroksella olevan autojen romutuspalkkiolain tavoitteena on vauhdittaa uusien autojen hankintaa ja uudistaa Suomen ajoneuvokantaa. Romutuspalkkiota voi saada 2 000 – 2 500 euroa edellyttäen, että yhtä uutta henkilöautoa vastaan toimitetaan yksi vähintään 10 vuotta vanha auto romutettavaksi.
Tuumaustunnilla vieraillut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että kyseessä on erilainen romutuspalkkio kuin aikaisempi, jolloin suuri osa palkkiorahoista käytettiin sähköpyörien hankintaan, eli vaikutus ei juuri uudistanut Suomen teillä liikkuvien autojen massaa.
– Edellisen hallituksen aikana, kun romutti oman autonsa, niillä romutusrahoilla sai luvan ostaa sähköpyöriä. No tämähän ei tietenkään uudistanut meidän autokantaa, eikä se oikeastaan vähentänyt päästöjäkään. Se oli pelkästään tietyn pienemmän porukan tukemista.
Tällä hetkellä suomalaiset ajavat erittäin vanhoilla autoilla. Vuonna 2024 liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli noin 13,6 vuotta, mikä on kaikkien aikojen korkein luku Suomessa.
Aiempien vuosien romutuspalkkioista ja muista autokannan uusiutumiseen vaikuttavista toimista huolimatta henkilöautokannan keski-ikä on jatkanut Suomessa nousuaan yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 alkaen
Ministeri Ranne sanoo, että romutuspalkkiolla puututaan juuri tähän ongelmaan – siis Suomen vanhentuneeseen autokantaan.
– Monet autot eivät ole enää ”tätä päivää”, eli eivät ole kovin turvallisiakaan enää.
Nyt tilanne on muuttumassa.
– Eli kun romutat vanhan autosi, ja jos uuden auton päästöt on alle enintään 140 g/km, voit ostaa romutuspalkkiorahalla uuden bensa-auton, dieselauton, vetyauton, kaasuauton, hybridiauton – eli ihan tavallisen ihmisen auton. Ei kuitenkaan enää polkupyörää.
Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan heti ensi vuoden alussa eli 1. tammikuuta 2026. Romutuspalkkiota voisi kuitenkin hakea lain voimaantultua takautuvasti jo ensi lokakuusta alkaen, laissa säädellyin ehdoin.
Lakiesityksessä ehdotetaan, että valtio maksaisi romutuspalkkiota 2 500 euroa, kun uutena hankitun auton käyttövoimana on sähkö ja 2 000 euroa, kun uutena hankitun auton käyttövoimana on jokin muu ja sen hiilidioksidipäästöt ovat enintään 140 g/km.
Ministeri Ranne huomauttaa, että kyseessä on monelle iso raha.
– Monet ihmiset ovat aika paljon miettineet sitä, että kannattaako lähteä ostamaan uutta autoa, mutta nyt tästä voi saada tukea uuteen autoon, vaikka jo 10 prosenttia auton hinnasta.
– Tällä tavalla saadaan siis kansalle uusia, turvallisia autoja. Kannustankin kaikkia niitä, jotka ovat jo aiemmin harkinneet uuden auton ostoa, miettimään vielä uudemman kerran. Varmasti me kaikki halutaan ajaa myös vähäpäästöisemmillä, mutta ensisijaisesti turvallisemmilla ja toimivimmilla autoilla.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uutta autojen romutuspalkkiolakia vuosille 2026–2027. Tavoitteena on kiihdyttää uusien autojen hankintaa ja uudistaa Suomen ajoneuvokantaa.
Suomi on nyt ja tulevaisuudessa kumipyörämaa, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo. - Jos tiet eivät ole kunnossa, ja rekat eivät liiku, Suomi pysähtyy. Tämä hallitus on historiallisen automyönteinen, ja se näkyy kaikessa politiikassa.
Autoilijat ovat saattaneet tällä viikolla polttoainepumpulle kurvatessaan kokea iloisen yllätyksen. Bensan ja dieselin hinnat ovat tasolla, joka helpottaa tavallisen kansalaisen arkea. Raakaöljyn lisäksi bensan ja dieselin hintaan vaikuttavat poliittiset päätökset ja hallitus on autoliikenteen asialla.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hallitus ei ole kohdistamassa autoiluun uusia toimia. Sen sijaan hallitus jatkaa vahvaa liikennepolitiikkaa tekemällä tänäkin kesänä merkittäviä parannuksia ja korjauksia maamme tiestön turvallisuuteen.
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Hallitus purkaa teiden korjausvelkaa ja asfalttikesä 2024 olikin vilkkain vuosikausiin, sillä Suomeen saatiin tänä vuonna yli 4 000 kilometriä uutta asfalttia. - Kuluva kesäkausi onkin malliesimerkki siitä, miten korjausvelkaa tulisi vuosittain taklata, sanoo liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
