LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO ja kuntia sekä alueita edustava SKR omaavat täysin erilaisen näkemyksen siitä, mihin suuntaan maan väestönkehitys on menossa. Tutkimustiedon mukaan LO on oikeassa ja työikäisen väestön määrä on oikeasti kasvamassa. Työvoimapulaa ei siten ole näköpiirissä - jos nousevista polvista on työntekijöiksi.
Julkinen sektori on Ruotsissa viljellyt mielellään iskulausetta ”Yhä harvemmat elättävät useampia”. Lause on iskevä ja ainoa vika siinä on se, että se ei näyttäisi perustuvan totuuteen.
Ruotsin tilastokeskuksen tuorein ennuste nimittäin osoittaa työikäisten määrän kasvavan ainakin vuoteen 2033 asti. Samalla huoltosuhde (lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäisiin) pysyy suurin piirtein ennallaan koko kyseisen jakson ajan.
Tästä huolimatta SKR julkaisi joulukuussa 2024 raportin, jossa varoitettiin suuresta työvoimavajeesta hyvinvointialalla. Ennuste perustui niin sanottuun status quo -skenaarioon, jossa työskentelytavoissa ei oletettu tapahtuvan muutoksia, ei siirtymistä kokoaikatyöhön eikä digitalisaation hyödyntämistä. Tekoälyn ja robotiikan työelämään tuomista muutoksista puhumattakaan.
Raportin mukaan hyvinvointipalveluiden toteuttaminen olisi uhattuna.
– SCB:n rauhoittavat luvut hukkuivat SKR:n hälyttävään viestiin. SKR on laskelmissaan sivuuttanut sen, että olemme nostaneet eläkeikää, mikä tekee heidän ennusteestaan dramaattisemman kuin sen tarvitsisi olla, toteaa LO:n yhteiskuntapoliittisessa yksikössä työskentelevä Johan Enfeldt Dagens Nyheterissä.
SKR perustelee näkemystään sillä, että että “kuusi kuntaa kymmenestä kokee työikäisten määrän vähentyvän”.
– Osaajatarpeet näyttäytyvät eri tavoin, muotoilee SKR:n osastopäällikkö Bodil Umegård.
– Olemme ennusteessa halunneet kuvata tilannetta muuttumattomassa maailmassa, mutta esitämme myös skenaarioita, joissa useammat työskentelevät pidempään tai eläkeikä nousee, Umegård perustelee.
LO:n Enfeldtin mielestä SKR:n tulisi keskittyä enemmän työolosuhteiden parantamiseen ja työttömyyden vähentämiseen sen sijaan, että varoitellaan tulevasta työvoimapulasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.
Suomen Uutiset Show'n uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä katsoo, että pikemminkin Suomessa kannattaisi pyrkiä muuttamaan talouden rakenteita niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä.
Valtamedia kertoo päivästä toiseen, että Suomen suurin ongelma olisi "työvoimapula" ja "liian vähäinen maahanmuutto". Mitä asiasta tuumivat tavan suomalaiset?
Vihreän siirtymän kaikkea syleilevä hypetys on muuttunut nopeasti huoleksi kokonaisen teollisuudenalan kuplan puhkeamisesta. Nyt edessä ovat akkumateriaalitehtaan tuotannon alasajo ja mittavat irtisanomiset. Potkut osuvat erityisen kipeästi Ruotsin työvoimavajetta paikanneeseen ulkomaiseen työvoimaan. Fiasko on ihan itse aiheutettu.
Viikon suosituimmat
Helsingin Sanomien toimittaja ehdotti, että perinteiseen Suvivirteen pitäisi tehdä uudet sanat, jotka "sopisivat kaikille". Ehdotuksessa oli mukana viittaus muun muassa moskeijoihin. Muutosehdotus esitettiin muka monikulttuurisuuden nimissä, mutta perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää lopputulosta pikemminkin kulttuurisen itsetunnon rapauttamisena ja oman perinteen halveksuntana.
Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.
Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Lähi-idän konflikti ja Gaza näkyvät Saksan rikostilastossa. Poliisi rekisteröi viime vuonna 6 236 antisemitististä rikosta, mikä on viidennestä enemmän kuin edellisvuonna. Washingtonissa israelilaisiin diplomaatteihin kohdistuneen veriteon pelätään saavan seuraajia myös Saksassa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa sosiaalisessa mediassa esille maanantaisen tempauksen, jossa laulettiin Finlandia-hymniä muutetuin sanoin ja Palestiinan lippuja liehutellen.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.
