RUOTSI | Koronakriisin rampauttama talous jättää vähän koulutetut ihmiset vaille työtä. Riski joutua värvätyksi rikollisjengiin on erityisen suuri ongelmalähiöissä. Ruotsin keskusrikospoliisi on julkaissut näkemyksensä pandemian mahdollisista vaikutuksista rikollisuuden kehitykseen.
Pandemian alussa rikollisuus kääntyi poliisin mukaan yleisesti ottaen laskuun. Suljetut rajat vaikeuttivat rikollisten liikkumista ja varastetun tavaran uittamista rajojen ylitse. Huumerikollisuus jatkoi tästä huolimatta kasvuaan, joka kertonee siitä, että huumeet kulkevat normaalin vienti- ja tuontirahdin seassa, vailla pandemian rajoituksia.
Poliisi selvittää raportissaan pandemian mahdollisia, rikollisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja viiden vuoden aika-akselilla. Riippumatta pandemian kestosta suurten kaupunkien ongelmalähiöiden asukkaat ottavat vastaan kovimman taloudellisen iskun. Alamaailma hyötyy. Työttömyys ja köyhyys helpottavat jengirikollisten rekrytointiponnisteluja.
Korona-aikoina monet ovat myös joutuneet pakosta viettämään normaalia enemmän aikaa kotioloissa. Raportissa ennakoidaankin, että lisääntynyt tietokoneen ääressä notkuminen saattaa johtaa monentyypisen nettirikollisuuden kasvuun. Esimerkkinä mainitaan kyberrikollisuus.
Myös lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset voivat lisääntyä ja vauhti kiihtyä, vaikka siitä ei vielä ole tilastoitua tietoa.
-Lasten lisääntynyt verkossa viettämä aika on merkittävin tekijä tässä, sanoo rikostarkastaja Louise Åhlen Ruotsin keskusrikospoliisista.
SUOMEN UUTISET