
Rikollispomo ensimmäistä kertaa käräjillä vihollisjengiläisten murhista – ankarat tuomiot odottavat nuoria syytettyjä Tanskassa
Tanskassa on meneillään harvinainen murhaoikeudenkäynti viittä ruotsalaista Dödspatrullen-jengin (DP) jäsentä vastaan. Miehet ovat syytteessä kahden Shottaz-jengin jäsenen ampumisesta Kööpenhaminassa kesäkuussa 2019. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rinkebyläisen jengin pomoa uhkaa rangaistus murhasta, kertoo Svenska Dagbladet.
Dödspatrullen från Rinkeby ja Shottaz -rikollisjengien välienselvittely ja taistelu huumereviireistä on jatkunut vuodesta 2015. Myös Shottaz-jengin juuret ovat Rinkebyn ongelmalähiössä. Murhissa ja niitä seuraavissa kostoissa on kuollut ainakin 10 jengiläistä.
Nyt Århusissa käytävässä oikeudenkäynnissä on kyse kesäkuussa 2019 Herlevissä, Kööpenhaminan kyljessä tapahtuneesta kahden Shottaz-jengiläisen kuolemaan johtaneesta väijytyksestä. Kolmas kohteena ollut henkilö onnistui pakenemaan tappajia. Viisi syytettyä ovat 18, 19, 20, 22 ja 25 -vuotiaita.
Nyt 22-vuotiaan DP-rikollispomon ura alkoi jo 15-vuotiaana ja hän saanut tuomion muun muassa törkeästä pakottamisesta sekä ase- ja huumerikoksista. Alkuvuodesta 2019 hänet tuomittiin Shottaz-jengiläisen pahoinpitelystä ja virtsaamisesta tämän kasvoille.
Syytetyt kiistävät
Todisteet epäiltyjä vastaan ovat vahvat, sillä mahdolliset tekijät eivät kaikessa kiireessä onnistuneet polttamaan varastettua Audi S4 -pakoautoaan. Audista löytyneissä vaatteissa ja käsineissä oli epäiltyjen dna:ta. Tavaroiden joukossa oli myös kenkäpari, jossa oli toisen surmansa saaneen verijälkiä.
Poliisi on omissa tutkimuksissaan pystynyt yhdistämään tekoon AK-47 -tyyppisen rynnäkkökiväärin sekä pistoolin. Teko tallentui myös paikallisen asukkaan ottamalle videolle. Kuvista näkyy, kuinka eräs murhaajista ampuu useampia laukauksia toista surmansa saanutta kohti. Myös pakoauto on tunnistettavissa kuvista.
Syytetyt kiistävät osallisuutensa murhiin ja ilmoittavat, että heidät on lavastettu mukaan rikokseen. Epäiltyjen pidätykseen johtaneissa tutkimuksissa on hankittu tietoja ja käytetty toimintatapoja, jotka poliisi pitää Tanskan lain sallimissa rajoissa poissa julkisuudesta. Langettava tuomio ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu, sillä Tanskassa todisteketjun pitää murharikoksissa olla aukoton.
Nuoret murhaajat
Oikeudenkäynti ei ole Tanskassa harvinainen ainoastaan siksi, että kyse on kahden ulkomaalaisen murhasta, vaan myös siksi, että jengimurhat harvoin päätyvät vaikenemisen ja pelon vuoksi käräjille. Poliisi epäilee, että DP jälleen kerran käytti nuoria tappajia eliminoidakseen kilpailijoitaan tuottoisasta huumekaupasta.
– Olemme kerta toisensa jälkeen havainneet, kuinka jengi käyttää hyväkseen rikollisella urallaan eteenpäin pyrkiviä nuoria, koska nämä saavat Ruotsissa teoistaan aikuisia lyhyemmän tuomion. Heitä käytetään ääritapauksissa myös murhaajina, sanoo Tukholman poliisin tiedusteluyksikön päällikkö Stephan Kiernan Svenska Dagbladetissa.
Tanskassa alle 21-vuotiaat rikolliset eivät saa alennusta tuomioihinsa, toisin kuin siis Ruotsissa. Tämä on tullut ilmeisenä yllätyksenä Kööpenhaminassa murhista syytetyille viidelle ruotsalaiselle, joista vain yksi oli tekohetkellä yli 21-vuotias. Nuorin jengiläisistä oli tekohetkellä vasta 17-vuotias ja häneltä pääsi poliisilähteiden mukaan itku, kun ymmärsi mitä tuleman pitää. Tanskassa murhasta tuomitaan 8-16 vuotta vankeutta. Myös elinkautinen on mahdollinen.
– Jengirikosten selvittäminen on ensiarvoisen tärkeätä oikeuslaitoksen uskottavuuden kannalta. Jokainen ratkaistu tapaus sitä paitsi vähentää uusia rikoksia, sanoo Kiernan.
Vaikenemisen kulttuuri
Murhakuulusteluissa viranomaiset kuulevat useimmiten sanat ”en kommentoi”. Täysin riippumatta siitä, onko kyseessä uhrin läheinen, todistaja tai rikoksesta epäilty. Vaikenemisen kulttuuri on tiukasti sidoksissa jengimurhiin. Puhumattomuus on poliisille ja syyttäjälle todellinen ongelma.
Tanskassa Herlevin murhaoikeudenkäynti jatkuu koko elokuun ajan. Todisteet varsinkin DP-jengin johtohahmoa vastaan ovat dna-näytteitä myöten vahvat. Koko Dödspatrullen-jengin kannalta hankalaksi saattaa muodostua se, että rikollisjärjestön johtonelikosta kaksi istuu jo Ruotsissa tuomiota huumerikoksista ja kolmas jäi elokuussa samasta syystä kiinni poliisin ratsiassa Espanjassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Herlev omerta Vaikenemisen kulttuuri Stephan Kiernan alaikäisten rikostuomiot jengimurhat jengiampumiset Shottaz huumereviirit Dödspatrullen vaikeneminen Tensta Rinkeby Kööpenhamina rikollisjengit ongelmalähiöt huumekauppa Jengirikollisuus Tukholma Tanska
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsissa 12-vuotias pikkutyttö kuoli jengiläisten ampumaan luotisateeseen

Ruotsissa yhä suurempi riski tulla ammutuksi vahingossa – laukausten määrä tuplaantunut julkisilla paikoilla

Rinkebyn Robin Hood vaatii rikkailta rahaa ongelmalähiöiden jenginuorille

Jengirikolliselle syytteet törkeistä huume- ja aserikoksista – syyttää poliisia vainosta

Ruotsin poliisi ennakoi rikollisuuden lähtevän kasvuun pandemian jälkeen

Keskustelu käy taas kierroksilla: ”Jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska klaanit eivät suojele heitä”

Jengi potki ruotsalaistyttöä päähän ja videoi teon: ”Wallah tappakaa se”

Normiviikko Ruotsin jengirintamalla – kaksi kuollutta ja useampia haavoittuneita

Rinkebyn jengisota avaa näkymän romahtavaan yhteiskuntaan – lapsuuden ystävät, sukulaiset ja naapurit ampuvat toisiaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.