Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Lehtinen kieltäisi naamioitumisen kaikissa mielenosoituksissa: Yleisötapahtumissa turvallisuus pitäisi aina asettaa ensisijaiseksi oikeudeksi

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle

Ministeri Lulu Ranne kiittää klassikkoautojen intohimoisia huoltajia: ”Teillä on merkitystä Suomelle”

Ministeri Lulu Ranne: Infra vetää Suomen töihin – jättipanostukset työllistävät laajasti suomalaisia

Simo Grönroos: Suomalaisen työn ja koulutuksen suunta käännettävä – “Halpatyövoiman vyöry ei ole luonnonlaki”

Iloista vappua

Lastensuojelulain uudistus selkiyttää kasvatuksellisia rajoja – perussuomalaiset: Lastensuojelu ei saa olla bisnestä

Talous nousuun – oppositio hyökkää välikysymyksellä

Poliisi valvoo näkyvästi vappua Helsingissä ja Tampereella – teräaseiden hallussapitoon tiukempi linja lainsäädännössä

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi

Bergbom: Perussuomalaiset aloitti rikollisten palautusrallin

Päivän Pointti: Vasemmistoliitto vaatii työajan lyhentämistä – vaikka työntekijä voi sopia siitä oman työnantajansa kanssa vaikka jo tänään

Rostila pöyristyi Heinäluoman taivaan portti -puheista: ”SDP:n pohjakosketuksen on oltava lähellä”

Stephan Kiernan

Poliisi on ollut entistä näkyvämmin läsnä ampumavälikohtausten ja huumekaupan pahiten riivaamilla alueilla Ruotsissa. Ongelmalähiöiden asukkaat ovat pahoittaneet mielensä kontrollista ja purkavat nyt tuntojaan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Oman näkemyksensä mukaan poliisi on toiminut asiallisesti, kertoo SVT.

Virkavalta on entistä näkyvämmin läsnä syrjäytyneiden seuduilla Ruotsissa: poliisi pysäyttää autoja ja tekee henkilöön käyviä tarkastuksia. Nämä ovat osa poliisin viilattua strategiaa taistelussa jengirikollisuutta vastaan.
SVT:n <a href="https://www.svt.se/nyheter/polisens-krafttag-mot-gangen-upplevs-krankande">haastattelemien</a> paikallisten asukkaiden mukaan poliisi pysäyttää kuitenkin aivan tavallisia kansalaisia, joiden mielestä tarkastukset ovat olleet piinallisia.
Julkisuutta pelätään
Asukkaat ovat myös videoineet kontrollikokemuksiaan ja jakaneet niitä sosiaalisessa mediassa. Kukaan SVT:n jututtamista ihmisistä ei kuitenkaan halua tulla nimellään tai kuvallaan julkisuuteen. Osaksi paikallisten uhkailujen ja toisaalta poliisin negatiivisten reaktioiden pelosta.
&#8211; Kuulostaa tosi oudolta mutta monilla on tällaisia ajatuksia. Niillä aktiivisilla alueen ihmisillä nuorisotyöntekijöistä moskeijan esilukijoihin, jotka ovat joutuneet kaltoin kohdelluiksi.
Näin kertoo ”Samir”, paikallinen asukas Järva Rinkebyn tienoilta. Poliisi on pysäyttänyt hänetkin useasti, eikä ”Samir” tiedä syytä.
&#8211; Ihmiset kokevat nämä tilanteet siten, että olemme luomassa turvattomuutta, vaikka teemme vain työmme, sanoo jaostopäällikkö Stephan Kiernan Tukholman poliisista.
”Poliisilla tarkka tilannekuva”
Poliisilla on käytössään lukuisia valvontakameroita ja kasvot sekä henkilön persoonalliset liikkeet tunnistava tekoäly, joka on yhdistetty keskusrikospoliisi NOA:n rekistereihin.
&#8211; Meillä on tarkka tilannekuva ja hyvät tiedot siitä, ketkä ovat osallisia väkivallanteoissa.
Kiernan kuitenkin painottaa, että hyvien suhteiden luominen paikallisiin asukkaisiin on aivan keskeistä poliisin arjessa.
&nbsp;
&nbsp;

Poliisin voimatoimet ovat pahoittaneet asukkaiden mieltä rikollisjengien terrorisoimilla alueilla

Tanskassa on meneillään harvinainen murhaoikeudenkäynti viittä ruotsalaista Dödspatrullen-jengin (DP) jäsentä vastaan. Miehet ovat syytteessä kahden Shottaz-jengin jäsenen ampumisesta Kööpenhaminassa kesäkuussa 2019. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rinkebyläisen jengin pomoa uhkaa rangaistus murhasta, kertoo Svenska Dagbladet.

Dödspatrullen från Rinkeby ja Shottaz -rikollisjengien välienselvittely ja taistelu huumereviireistä on jatkunut vuodesta 2015. Myös Shottaz-jengin juuret ovat Rinkebyn ongelmalähiössä. Murhissa ja niitä seuraavissa kostoissa on kuollut ainakin 10 jengiläistä.
Nyt Århusissa käytävässä oikeudenkäynnissä on kyse kesäkuussa 2019 Herlevissä, Kööpenhaminan kyljessä tapahtuneesta kahden Shottaz-jengiläisen kuolemaan johtaneesta väijytyksestä. Kolmas kohteena ollut henkilö onnistui pakenemaan tappajia. Viisi syytettyä ovat 18, 19, 20, 22 ja 25 -vuotiaita.
Nyt 22-vuotiaan DP-rikollispomon ura alkoi jo 15-vuotiaana ja hän saanut tuomion muun muassa törkeästä pakottamisesta sekä ase- ja huumerikoksista. Alkuvuodesta 2019 hänet tuomittiin Shottaz-jengiläisen pahoinpitelystä ja virtsaamisesta tämän kasvoille.
Syytetyt kiistävät
Todisteet <a href="https://jyllands-posten.dk/indland/politiretsvaesen/ECE12330376/anklage-svensk-konflikt-foerte-til-dobbeltdrab-i-herlev/">epäiltyjä</a> vastaan ovat vahvat, sillä mahdolliset tekijät eivät kaikessa kiireessä onnistuneet polttamaan varastettua Audi S4 -pakoautoaan. Audista löytyneissä vaatteissa ja käsineissä oli epäiltyjen dna:ta. Tavaroiden joukossa oli myös kenkäpari, jossa oli toisen surmansa saaneen verijälkiä.
Poliisi on omissa tutkimuksissaan pystynyt yhdistämään tekoon AK-47 -tyyppisen rynnäkkökiväärin sekä pistoolin. Teko tallentui myös paikallisen asukkaan ottamalle videolle. Kuvista näkyy, kuinka eräs murhaajista ampuu useampia laukauksia toista surmansa saanutta kohti. Myös pakoauto on tunnistettavissa kuvista.
Syytetyt kiistävät osallisuutensa murhiin ja ilmoittavat, että heidät on lavastettu mukaan rikokseen. Epäiltyjen pidätykseen johtaneissa tutkimuksissa on hankittu tietoja ja käytetty toimintatapoja, jotka poliisi pitää Tanskan lain sallimissa rajoissa poissa julkisuudesta. Langettava tuomio ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu, sillä Tanskassa todisteketjun pitää murharikoksissa olla aukoton.
Nuoret murhaajat
Oikeudenkäynti ei ole Tanskassa harvinainen ainoastaan siksi, että kyse on kahden ulkomaalaisen murhasta, vaan myös siksi, että jengimurhat harvoin päätyvät vaikenemisen ja pelon vuoksi käräjille. Poliisi epäilee, että DP jälleen kerran käytti nuoria tappajia eliminoidakseen kilpailijoitaan tuottoisasta huumekaupasta.
&#8211; Olemme kerta toisensa jälkeen havainneet, kuinka jengi käyttää hyväkseen rikollisella urallaan eteenpäin pyrkiviä nuoria, koska nämä saavat Ruotsissa teoistaan aikuisia lyhyemmän tuomion. Heitä käytetään ääritapauksissa myös murhaajina, <a href="https://www.svd.se/dodspatrullen-i-spillror--ovanlig-rattegang-kan-bli-slutet-for-ganget">sanoo</a> Tukholman poliisin tiedusteluyksikön päällikkö Stephan Kiernan Svenska Dagbladetissa.
Tanskassa alle 21-vuotiaat rikolliset eivät saa alennusta tuomioihinsa, toisin kuin siis Ruotsissa. Tämä on tullut ilmeisenä yllätyksenä Kööpenhaminassa murhista syytetyille viidelle ruotsalaiselle, joista vain yksi oli tekohetkellä yli 21-vuotias. Nuorin jengiläisistä oli tekohetkellä vasta 17-vuotias ja häneltä pääsi poliisilähteiden mukaan itku, kun ymmärsi mitä tuleman pitää. Tanskassa murhasta tuomitaan 8-16 vuotta vankeutta. Myös elinkautinen on mahdollinen.
&#8211; Jengirikosten selvittäminen on ensiarvoisen tärkeätä oikeuslaitoksen uskottavuuden kannalta. Jokainen ratkaistu tapaus sitä paitsi vähentää uusia rikoksia, sanoo Kiernan.
Vaikenemisen kulttuuri
Murhakuulusteluissa viranomaiset kuulevat useimmiten sanat ”en kommentoi”. Täysin riippumatta siitä, onko kyseessä uhrin läheinen, todistaja tai rikoksesta epäilty. Vaikenemisen kulttuuri on tiukasti sidoksissa jengimurhiin. Puhumattomuus on poliisille ja syyttäjälle todellinen ongelma.
Tanskassa Herlevin murhaoikeudenkäynti jatkuu koko elokuun ajan. Todisteet varsinkin DP-jengin johtohahmoa vastaan ovat dna-näytteitä myöten vahvat. Koko Dödspatrullen-jengin kannalta hankalaksi saattaa muodostua se, että rikollisjärjestön johtonelikosta kaksi istuu jo Ruotsissa tuomiota huumerikoksista ja kolmas jäi elokuussa samasta syystä kiinni poliisin ratsiassa Espanjassa.
&nbsp;
&nbsp;

Rikollispomo ensimmäistä kertaa käräjillä vihollisjengiläisten murhista – ankarat tuomiot odottavat nuoria syytettyjä Tanskassa