Saksa keskeyttää perheiden yhdistämisen ja nostaa vaatimuksia kansalaisuuden saamiselle

Saksa on myöntänyt vuodesta 2018 lähtien kansalaissotaa paenneiden puolisoille ja alaikäisille lapsille 12 000 maahantuloviisumia vuodessa.

Suurimman osan näistä niin sanottua toissijaista suojelua saavista lähes 390 000 pakolaisesta muodostavat syyrialaiset.

– Tarkoitus on vähentää vetovoimatekijöitä ja saada järjestystä siirtolaispolitiikkaan, perustelee Saksan uusi sisäministeri Alexander Dobrindt (CSU) lakiesityksiään.

Tavoitteena on keventää pakolaisten ylöspidosta, integraatiosta sekä koulu- ja päivähoitopaikoista vastaavien kuntien ennestään tiukkaa taloutta. Voimat ja rahat ovat loppuneet viime vuosien pakolaisaallossa.

Vihreät ja vasemmistopuolue Linke ovat tyrmistyneitä. He pitävät perheiden yhdistämisen lopettamista psykologisesti kuormittavana ja integraatiota estävänä.

Pro Asyl -järjestön mukaan hallitus sulkee tällä tavalla lailliset ja turvalliset pakotiet. Päätöstä se pitää toimenpiteiden kohteeksi joutuville pakolaisperheille inhimillisenä katastrofina. Kritiikkiä on alkanut kuulua myös demarien piiristä.

Väärä turvapaikkapolitiikka uhkaa yhteiskuntarauhaa

Dobrindt pitää turvapaikkapolitiikan muutosta välttämättömänä myös yhteiskuntarauhan kannalta. Tähän asti harjoitettu siirtolais- ja pakolaispolitiikka on johtanut hänen mukaansa yhteiskunnan polarisoitumiseen.

– Nämä muutokset ovat kritiikistä huolimatta välttämättömiä. Yhteiskunnassa on aina tahoja, joiden mielestä ne eivät ole tarpeellisia. Vaalitulos osoitti, että kansalaiset haluavat turvapaikkapolitiikkaan muutosta, Dobrindt totesi.

Saksassa elää tällä hetkellä yli 3,4 miljoonaa pakolaista. Huomattava osa heistä on tullut maahan vuoden 2015 jälkeen edellisen liittokanslerin Angela Merkelin (CDU) avattua rajat.

Viime vuonna saksalaisviranomaisille jätettiin 229 751 uutta turvapaikkahakemusta. Runsas miljoona Saksan pakolaisista on ukrainalaisia sotapakolaisia. He saavat automaattisesti oleskeluluvan.

”Turbokansalaisuus” perutaan ja rajat pidetään kiinni

Saksan hallitus aikoo perua myös edellisen hallituksen ”turbokansalaisuus”-päätöksen, jonka mukaan hyvin integroitunut ja työllistynyt ulkomaalainen saa Saksan kansalaisuuden jo kolmen maassaolovuoden jälkeen.

Uusi hallitus nostaa rajan takaisin viiteen vuoteen. Oikeus kaksoiskansalaisuuteen säilyy ennallaan.

Saksan passin sai viime vuonna yli 200 000 ulkomaalaista. Suurimpia uussaksalaisten ryhmiä olivat syyrialaiset, turkkilaiset, irakilaiset, romanialaiset ja afganistanilaiset. Määrä oli 19 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna.

Liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) johtama kristillisdemokraattien ja demarien hallitus käännyttää aikaisempien päätösten nojalla Saksan maarajoilta kaikki laittomasti maahantuloa yrittävät.

Raja on suljettu myös turvapaikanhakijoilta. ”Asyl”-sanalla ei pääse enää Saksaan. Tulijoiden on pitänyt jättää EU-lakien mukaan turvapaikkahakemuksensa siinä maassa, jonka kautta he ovat saapuneet ensimmäistä kertaa EU-alueelle.

Käännyttämispäätös on synnyttänyt kiistoja Saksan rajanaapureiden Puolan ja Itävallan kanssa. Ranska sen sijaan tukee Saksaa.

Maahantulon estäminen ei koske raskaana olevia naisia, lapsia eikä erityisen haavoittuvassa tilanteessa olevia henkilöitä.

Rajapoliiseilta voimat lopussa

– Rajoja valvomassa on tällä hetkellä 11 000 poliisia, kertoi sisäministeri Dobrindt tiedotustilaisuudessaan.

Saksan poliisien ammattiliiton mukaan tehovalvonta on saavuttanut ammattikunnan kestokyvyn rajat. Se on nykyvahvuudella mahdollista vain pidentämällä työvuoroja ja pyyhkimällä lomia.

Yli kaksi kolmasosaa rajapoliiseista vastasi liiton tuoreessa kyselyssä, ettei nykyisenlaisen valvonnan jatkaminen ole pidemmän päälle mahdollista.

Ministeriö yrittää helpottaa tilannetta määräämällä poliisien avuksi satoja tulliviranomaisia.

Sisäministeri Dobrindt aikoo kuitenkin pitää kiinni rajojen tehovalvonnasta siihen asti, kunnes EU:n ulkorajat saadaan pitäviksi.

Hän uskoo dominoilmiöön; kun Saksa valvoo omia rajojaan, niin myös muut maat alkavat valvoa omiaan.