Liittokansleri Friedrich Merzillä (CDU) olisi ollut mahdollisuus lunastaa yhdessä AfD:n kanssa lupauksensa paluusta ydinvoimaan sekä perua edellisen hallituksen päättämät kansalaisten asuinkuluja nostavat lämmityslait ja autoteollisuutta alas ajava polttomoottorikielto.
Sen sijaan, että Merz olisi neuvotellut yhteistyöstä samansuuntaisia uudistuksia ajaneen AfD:n kanssa, hän alkoi eristää sitä ”palomuurilla”.
AfD:n vastaiseen rintamaan tulivat mukaan demarit, vihreät ja vasemmistopuolue Linke. Ne eivät halua tehdä kristillisdemokraattien tavoin AfD:n kanssa yhteistyöstä missään oloissa, olipa kyse liittopäivistä, osavaltioiden parlamenteista tai kunnanvaltuustoista.
Liittopäivillä palomuuri tarkoittaa muun muassa sitä, että AfD ei ole saanut muiden liittopäiväryhmien tavoin edustajiaan parlamentin puhemiehistöön eikä puheenjohtajiksi valiokuntiin.
Muut puolueet eivät tue AfD:n esityksiä. Ne pitävät myös huolta, ettei ainoatakaan päätöstä tehdä niin, että ratkaisevassa asemassa olisivat AfD-edustajien äänet.
Tulehtuneesta tilanteesta kertoo, että liittokansleri Merz ei suostu astumaan AfD:n puheenjohtajan Alice Weidelin kertoman mukaan edes samaan hissiin hänen kanssaan.
10 miljoonan saksalaisen puolue
Helmikuussa pidetyissä liittopäivävaaleissa AfD:tä äänesti yli 10 miljoonaa saksalaista. Ennätyshyvällä tuloksellaan puolue sai 69 lisäpaikkaa ja nousi 152 paikallaan liittopäivien toiseksi suurimmaksi ryhmäksi kristillisdemokraattisen unionin jälkeen.
Liittopäiväpuolueet ovat pitäneet kiinni AfD:tä vastaan pystytetystä palomuurista myös Saksin ja Thüringenin osavaltioissa, joissa AfD nousi viime vuoden maapäivävaaleissa 34 ja 36 prosentilla suurimmaksi ja toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Osavaltioita johtavat nyt kristillisdemokraattiset pääministerit demarien ja vasemmistopuolueiden kanssa.
Velkajarrua löysättiin
Yksi suurista AfD:tä muista puolueista erottavista tekijöistä on suhtautuminen valtion velkaantumiseen.
Kristillisdemokraattien, demarien, vihreiden ja vasemmistopuolueen tuella ajama perustuslakimuutos mahdollistaa yli 1 500 miljardin euron lisävelan ottamisen entisen yli 2 500 miljardin suuruisen velan lisäksi.
Suurin osa siitä on tarkoitus käyttää Bundeswehrin palauttamiseen taistelukuntoiseksi.
AfD vastusti nopeaa velkaantumista sillä perusteella, että se syö nuorten tulevaisuutta. Armeijan uudistamiseen se olisi kerännyt rahat luopumalla muun muassa tuulivoiman ja muun uudistuvan energian subventioista ja CO2-verosta.
Noin 500 velkamiljardilla hallitus aikoo korjata rämäkuntoon päässeitä rikkinäisiä siltoja ja teitä. Vihreät Merz houkutteli velkajarrun löysäämisen puolelle lupaamalla 100 miljardia euroa ilmastonsuojeluun.
Kotimaantiedustelu valvoo oppositiota
Sen sijaan, että muut puolueet tekisivät politiikkaa yhdessä yli 10 miljoonalta saksalaiselta demokraattisissa vaaleissa mandaattinsa saaneen AfD:n kanssa, ne suunnittelevat sen kieltämistä.
Yhtenä pääargumenttina käytetään sisäministeriön alaisen kotimaantiedustelun luokittelua, jonka mukaan AfD:tä epäillään äärioikeistolaiseksi.
Kotimaantiedustelu olisi halunnut nimetä AfD:n ”varmennetusti äärioikeistolaiseksi”, mutta prosessi keskeytyi puolueen vedettyä asian oikeuteen.
AfD syyttää Merzin hallitusta kotimaantiedustelun käyttämisestä demokraattisissa vaaleissa valitun oppositiopuolueen nujertamiseen.
Agentteja ja salakuuntelua
Luokittelun perusteella kotimaantiedustelulla on oikeus tarkkailla AfD:tä ujuttamalla sen organisaatioon omia agenttejaan, värväämällä puolueen sisältä tiedonantajia sekä seuraamalla puolueen johdon ja toimihenkilöiden viestiliikennettä, puheluita ja sähköposteja.
Agenttien havaintoja ja salakuuntelun tuloksia voidaan käyttää todisteena AfD:tä vastaan siinä vaiheessa, kun hallitus, liittopäivät ja osavaltioita edustava liittoneuvosto joko yhdessä tai erikseen esittävät perustuslakituomioistuimelle sen kieltämistä.
AfD:n kieltämistä vaativat myös Antifa, ay-liike sekä monet osittain valtion rahoittamat ”oikeistoa vastaan” kamppailevat kansalaisjärjestöt.
Vaarantuuko Saksan turvallisuus?
Kielto on nousemassa pian uudestaan teemaksi liittopäivillä. Liittopäiväedustaja Carmen Wegge (sd) on ilmoittanut, että eri puolueisiin kuuluvat liittopäiväedustajat aikovat selvityttää kaikki oikeudelliset mahdollisuudet AfD:n kieltoprosessin käynnistämiselle.
Vihreiden liittopäiväedustaja Irene Mihalic haluaa selvityttää, miten voitaisiin rajoittaa AfD:n oikeutta tehdä kysymyksiä hallituksen vastattavaksi.
Usein Saksan turvallisuuteen liittyvät kysymykset voivat hyödyttää hänen mukaansa Venäjää.
Epäilyjä ”Kremlin toimeksiannosta” tehdyistä kysymyksistä on esittänyt myös Thüringenin osavaltion sisäministeri Georg Maser (sd).
Taustalla vaikuttavat AfD:n useimmista muista puolueista eriävät näkemykset Venäjästä ja Ukrainan sodasta.
Aselepo ja kaasua Venäjältä
AfD haluaa samaan tapaan kuin uusi Bündnis Sahra Wagenknecht (BSW) -vasemmistopuolue Ukrainaan aselepoa ja vastustaa Ukrainan aseistamisen jatkamista.
Venäjän kanssa AfD palauttaisi kauppasuhteet ja ottaisi Itämeren räjäytetyt kaasuputket uudelleen käyttöön.
Kantaansa AfD perustelee muun muassa Saksan pieleen menneellä energiakäänteellä, jonka taloudelle ja kansalaisille kielteisiä taloudellisia seurauksia sota kärjistää entisestään.
AfD kiistää Venäjä-kytköset. Se näkee ne mahdollisena yrityksenä käynnistää suurimman oppositiopuolueen kieltoprosessi vielä ennen ensi vuoden monia maapäivävaaleja.
Pelkästään luokitus ”varmennetusti äärioikeistolaiseksi” vieraannuttaa potentiaalisia äänestäjiä voi johtaa puolueeseen kuluvien virkamiesten ja viranhaltijoiden erottamisiin.
AfD saisi itäisessä Saksassa lähes puolet äänistä
AfD on tuoreimpien kyselyn mukaan Saksan suosituin puolue.
Jos liittopäivävaalit pidettäisiin ensi sunnuntaina, niin AfD:tä äänestäisi Insa-tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan 26 prosenttia äänestäjistä.
Kristillisdemokraatteja äänestäisi 24, demareita 15, vasemmistopuolue Linkeä 11 ja vihreitä 11 prosenttia.
Itäisessä Saksassa AfD:tä kannattaa saman kyselyn mukaan 40 ja läntisessä Saksassa 24 prosenttia.
Kristillisdemokraattien kannatus on idässä 19 ja lännessä 26 prosenttia. Demareita kannattaa idässä 12 ja lännessä 14 prosenttia.
Vihreitä äänestäisi idässä viisi ja lännessä 12 prosenttia. Vasemmistopuolue Linken kannatus on 11-12 prosenttia koko maassa.
Uutta BSW-vasemmistopuoluetta äänestäisi idässä kahdeksan ja lännessä neljä prosenttia.
Liittopäiviltä pudonneet liberaalit saisivat lännessä viisi ja idässä kaksi prosenttia.
Kiellosta päätetään perustuslakituomioistuimessa
Jos AfD:n kieltohanke etenee, niin lopullinen päätösvalta on Karlsruhessa sijaitsevalla perustuslakituomioistuimelle.
Kiellon taakse tarvitaan asiaa käsittelevän senaatin kahdeksasta tuomarista kahden kolmasosan enemmistö.
Kiellon seurauksena kaikki AfD-paikat niin liittopäivillä kuin osavaltioparlamentissa kuin kuntien valtuustoissa ja Eurooppa-parlamentissa mitätöitäisiin.
Seurauksista spekuloidaan. Monien politiikan tuntijoiden mukaan olisi todennäköistä, että nykyinen liittokansleri Merz ja hänen mustapunahallituksensa syrjäytettäisiin epäluottamuslauseella.
Liittopäivät äänestäisivät uuden enemmistön äänin demarien, vihreiden ja vasemmiston hallituksesta. Liittokansleriksi valittaisiin tässä spekulaatiossa todennäköisimmin nykyisen hallituksen varakansleri ja valtiovarainministeri Lars Klingbeil (sd).
Edellinen yritys kaatui agenttisotkuihin
Saksassa kiellettiin edellisen kerran puolue 1956, jolloin kiellon kohteena Saksan kommunistinen puolue KPD.
Äärioikeistolaisen Saksan kansandemokraattisen NPD-puoleen kieltämistä yritettiin kaksi kertaa vuosina 2003 ja 2017.
Ensimmäisellä kerralla kielto kaatui epäselvyyksiin poliisin ja kotimaantiedustelun puoleen sisälle ujuttamien agenttien määrästä ja nimistä.
Tuomarit eivät voineet olla varmoja, mikä puolueen perustuslain vastaisen luonteen vastaisuudesta kertova todistusaineisto oli todellisuudessa kotimaantiedustelun ja poliisin agenttien tekemää.
Toisella kerralla perustuslakioikeus arvioi NPD:n merkityksen niin vähäiseksi, ettei siitä nähty vaaraa saksalaiselle demokratialle.
