Saksan liittokansleri Angela Merkel sai näpäytyksen tukipakettipolitiikalleen, kun liittopäiväedustaja Peter Gauweiler erosi luottamustehtävästään. Gauweiler oli yksi niistä 29 Merkelin kristillisdemokraateista (CDU) ja tämän bavarialaisen sisarpuolueen (CSU) edustajista, jotka äänestivät viimeksi Saksan tukipakettipolitiikkaa vastaan. Gauweiler valittiin CSU:n varapuheenjohtajaksi loppuvuodesta 2013.
Gauweiler kertoi, että hän on kokenut tulleensa painostetuksi äänestää tukiohjelmien puolesta. Eroaminen tapahtui Merkelin kannalta pahaan aikaan, kun euromaat yrittävät Saksan johdolla päästä sopuun Kreikan tukiohjelmasta.
– Tämä eroilmoitus kertoo Merkelin liikkumavaran olevan pieni – ei pelkästään vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen – vaan myös hänen oman puolueensa vuoksi, riskianalyysiyhtiö Eurasian Groupin analyytikko Mutjaba Rahman kertoo talouslehti Financial Timesille.
Saksalaisten mitta on tulossa täyteen. Vielä helmikuussa 41 prosenttia saksalaisista piti Kreikan euroeroa hyvänä ratkaisuna. Kreikan eroa yhteisvaluutasta kannatti maaliskuussa jo 52 prosenttia saksalaisista ZDF-televisiokanavan mielipidemittauksessa.
Kreikkalaisen Alpha-televisiokanavan mukaan Kreikka ei ole päässyt maan talousohjelmasta sopimukseen euromaiden velkojien kanssa. Yhteisymmärrys on myös euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän kanssa vielä saavuttamatta.
Velkojat haluavat, että Kreikka alkaa toteuttaa vaadittuja sopeutustoimia ennen kuin toisen tukiohjelman viimeistä maksuerää voidaan maksaa.
Kreikka on tehnyt joitain myönnytyksiä, mutta maan hallitus haluaa jättää eläkkeiden ja palkkojen leikkaukset pois sopeutustoimista. Skai-televisiokanavan kyselyssä 55 prosenttia kreikkalaisista tukee maan pääministeri Aleksis Tsiprasin neuvottelulinjaa. 27,5 prosenttia vastustaa käytyjä neuvotteluja.
Kreikan parlamentin maanantain istunnossa parlamentin puhenainen Zoi Konstantinopoulou ja maan ex-pääministeri Antonis Samaras kävivät kiivaan dialogin. Samaras oli muun muassa kertonut nykyhallituksen toimien vuoksi ”maahanmuuttajalaumojen valtaavan Ateenan”. Konstantinopoulou huomautti Samarasille, ettei parlamenttitalolla hyväksytä rasistisia eikä seksistisiä puheenvuoroja.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
