9. luetuin
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
– Koko maailma katsoo Saksaa ja seuraa, miten me kykenemme selviytymään uudessa tilanteessa vastuistamme, sanoi tuleva liittokansleri Friedrich Merz (CDU) jättivelkaan liittyvässä keskustelussa liittopäivillä torstaina.
Hän toivoo, että Saksalla on puolustusmäärärahojen ja armeijansa kehittämisen suhteen selkeät suunnitelmat EU:n ja Naton tuleviin huippukokouksiin mennessä.
Voidakseen rahoittaa uudistukset, tulevat hallituskumppanit CDU, CSU ja SPD haluavat löysätä perustuslakiin kirjattua velkajarrua.
Muutokseen tarvittavaan kahden kolmasosan enemmistöön ne tarvitsevat myös vihreiden tuen vielä viimeisiä päiviään istuvien liittopäivien aikana.
Armeijan kohentamiseen tuleva hallitus haluaa käyttää prosentin bruttokansantuotteesta. Sen päälle tuleviin hankintoihin otetaan velkaa ilman ylärajaa.
Jo nyt lasketaan, että kyse tulee olemaan sadoista miljardeista euroista.
Taustalla vaikuttaa Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan tilanne sekä pelko Venäjän valloitushalun laajenemisesta myös muille alueille.
Noin 500 miljardia uutta velkaa aiotaan ottaa myös huonoon kuntoon päässeiden ratojen, teiden, siltojen, koulurakennusten ja muun infrastruktuurin korjaamiseen.
Lakimuutoksen läpimenon varmistamisessa elintärkeille vihreille tuleva liittokansleri lupasi hallituksen käyttävän 50 miljardia vihreiden esittämiin ilmastonsuojelutoimiin.
– Venäjän presidentin tavoite ulottuu paljon Ukrainaa laajemmalle. Vladimir Putinille maailmanvallan statuksen menettäminen on suuri katastrofi, ja siksi hän haluaa revanssia, arvioi Saksan entinen ulkoministeri Joschka Fischer (vihr.) television keskusteluohjelmassa.
Myös joka toinen saksalainen pelkää tuoreen kyselyn (RTL/n-tv/Forsa) mukaan, että Putin saattaa yrittää hyökätä Ukrainan jälkeen johonkin Nato-maahan.
Läntisen Saksan asukkaista Putinin hyökkäystä pelkää 52 ja itäisen puolen asukkaista 38 prosenttia. Eniten sitä pitävät mahdollisena vihreät (68 %), demarit (62 %) ja kristillisdemokraatit (61 %).
Päinvastaista kantaa edustavat kansalliskonservatiivisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen AfD:n ja vasemmistolaisen Bündnis Sahra Wagenkenecht -puolueen BSW:n kannattajat. Heistä yli 70 prosenttia ei usko, että Venäjä iskee Nato-maihin.
Venäjän hyökkäyksen pelosta huolimatta 60 prosenttia saksalaisista vastasi tv-kanavien teettämässä kyselyssä, että ei tarttuisi todennäköisesti aseisiin, vaikka joku uhkaisi Saksaa.
Ase kädessä maataan puolustamaan on valmis vain 17 prosenttia saksalaisista, miehistä 27 ja naisista kahdeksan prosenttia.
Saksalaisten armeijaa kohtaan tuntemasta vastenmielisyydestä kertoo myös Itä-Saksassa sijaitsevan Görlitzin kaupungin päätös kieltää Bundeswehrin mainokset.
Armeijaa vihollisenaan pitävät vasemmistoradikaalit ovat polttaneet Berliinissä Bundeswehrin autoja ja muuta kalustoa.
Monissa saksalaiskaupungeissa armeijan edustajia ei päästetä kouluihin kertomaan oppilaille armeijan tarjoamista koulutus- ja työmahdollisuuksista.
Lain mukaan kaikki miespuoliset 18-45-vuotiaat saksalaiset ovat puolustusvelvollisia ja heidät voidaan määrätä palvelukseen, jos maata uhkaa ulkoinen vaara.
Kutsuntoja ei kuitenkaan järjestetä, eikä sotaväkeen tarvitse mennä. Pakollinen asepalvelus ja sen vaihtoehtona ollut siviilipalvelus lakkautettiin liittokansleri Angela Merkelin (CDU) mustakeltaisen hallituksen aikana vuonna 2011.
Saksan armeijalla on tällä hetkellä töissä ja palveluksessa 181 174 ammattisotilasta ja värvättyä sekä peruskoulutuksessa noin 10 000 vapaaehtoista sotilasta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen aiheuttaman sotilaallisen konfliktin pelko koko Euroopassa sekä Yhdysvaltain hiipuva rooli ovat saaneet saksalaiset kysymään, pärjääkö maan armeija tosipaikan tullen.
Politiikantutkija Joachim Krause arvioi NDR-yleisradion keskustelussa, ettei Saksa ole 30 vuoden laiminlyöntien seurauksena puolustuskykyinen.
Ammuksia riittää hänen mukaansa parhaassa tapauksessa kahdeksi viikoksi. Myös reserviläisiä on aivan liian vähän.
Bundeswehr ei kykene täyttämään tehtäväänsä myöskään liittopäivien armeijavaltuutetun Eva Höglin (sd) mukaan.
– Saksan puolustuskykyyn on investoitava välittömästi, hän vaati armeijan tilaa käsitelevää vuosiraporttia esitellessään.
Ukrainan sodan alkaessa tehty päätös 100 miljardin euron panostuksesta armeijan uusimiseen ei riitä.
Armeijavaltuutettu vaatii investoimaan mitä pikimmiten muun muassa drooneihin ja niiden torjuntaan sekä henkilökuntaan.
Bundeswehrin päälukua oli määrä nostaa 203 000 sotilaaseen jo kuluvan vuoden aikana, mutta tavoitetta on lykätty.
Palvelukseen hakeutui viime vuonna vapaaehtoisina 20 000 miestä ja naista, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Joka neljäs vapaaehtoinen kuitenkin lopetti palveluksensa kuuden kuukauden koeaikana. Kaksisataa erotettiin sopimattomina.
Armeijan oma tiedustelupalvelu tutkii sotilaiden poliittista maailmankuvaa ja arvioi sen soveltuvuutta. Tutkinnan tulos voi johtaa erottamiseen.
70 prosenttia saksalaisista haluaa palauttaa NDR-yleisradion teettämän tuoreen kyselyn mukaan asevelvollisuuden.
Armeijavaltuutetun mielestä se asettaisi Bundeswehrille kuitenkin liikaa vaatimuksia tilojen, koulutushenkilökunnan ja muun kapasiteetin suhteen.
Eräänlaisena hätäratkaisuna pidetään puolustusministeri Boris Pistoriuksen (sd) ideaa, jonka mukaan armeija lähestyy kirjeitse kaikkia 18 vuotta täyttäviä saksalaisnuoria.
Nuori saa kirjeessä henkilökohtaisen QR-koodin, jolla hän voi avata puolustusministeriön suljetulla nettisivulla hänelle laaditun kyselylomakkeen.
Pojille vastaaminen on pakollista. Tytöt ja muita sukupuolia edustavat nuoret voivat vastata kysymyksiin vapaaehtoisesti.
Lomakkeessa kysytään kuntoon ja terveyteen liittyvien henkilökohtaisten tietojen ohella nuoren motivaatiosta, harrastuksista, koulutuksesta ja mahdollisesta halukkuudesta palvelukseen.
Sotaväestä kiinnostuneet kutsutaan henkilökohtaiseen keskustelun. Sopivien joukosta valitaan 6–23 kuukauden mittaiseen koulutukseen noin 5 000 nuorta.
Ensimmäiset kuusi kuukautta ovat peruskoulutusta ja loput ajasta erikoistumista sellaiselle alalle, josta toivotaan olevan nuorelle hyötyä myös siviilissä.
Puolustusministeriön suunnitelmiin kuuluu myös reservissä olevien 200 000 sotilaan aktivoiminen. Harjoituksiin säännöllisesti osallistuvia reserviläisiä on nyt noin 33 000.
Bundeswehrin komentajan kenraali Carsten Breuerin mukaan armeijalla olisi oltava ainakin 460 000 sotilasta ollakseen taistelukykyinen.
Pertti Rönkkö, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksan puolustusministeriön tilaama tuore raportti paljastaa, että Saksan poliittinen järjestelmä ja jopa yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus ovat vaarassa, ellei maassa pysäytetä kiinalaisen tuulivoimateknologian käyttöä.
Autoilija kaasutti Saksassa Mannheimissa henkilöautolla kävelykadulla ihmisjoukkoon tuhoisin seurauksin.
Vaikka valitsijoiden virta kävi Saksassa vasemmalta oikealle, niin vaalit voittaneet kristillisdemokraatit tähtäävät hallituskoalitioon historiallisen tappion kärsineen demaripuolueen kanssa. Vihreät jätetään oppositioon ja vaihtoehtopuolue edelleen palomuurin taakse. Voittajat vaativat virkaa tekevältä punavihreältä hallitukselta pidättäväisyyttä tärkeiden päätösten tekemisessä. Uutta hallitusta odotetaan pääsiäiseksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi Saksan vaaleja myös viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan vaalitulos aloittaa viikon optimismilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra oli myöhään sunnuntai-iltana MTV3:n Uutisextran vieraana kommentoimassa Saksan vaalitulosta. Purran mukaan vaalitulos on merkki siitä, että saksalaiset äänestäjät haluavat maahanmuuttoon selkeitä kiristyksiä.
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
