Raportin mukaan Peking voisi tarkoituksellisesti esimerkiksi viivyttää projekteja, kerätä arkaluonteisia tietoja ja sammuttaa turbiinit etänä, jos se saisi pääsyn tuulipuistoihin.
Järjestelmän hidastaminen voi aiheuttaa häiriöitä
Raportti suosittelee Saksaa pysäyttämään tällä hetkellä käynnissä olevan kiinalaisia turbiineja hyödyntävän tuulivoimaprojektin etenemisen. Raportin mukaan riskit liittyvät keskeisesti kiinalaiseen teknologiaan.
– Poliittinen tilanne huomioon ottaen, kun käytössä on kiinalaisten valmistajien järjestelmiä tai komponentteja, voidaan olettaa, että Kiina käyttäisi hidastamista tai järjestelmien häiriöitä tarkoituksellisesti poliittisen painostuksen välineenä tai jopa taloudellisen sodankäynnin välineenä, lukee raportissa, jonka Saksan puolustus- ja strategisten tutkimusten instituutti laati viime kuussa.
Raportin mukaan vaakalaudalla on koko Saksan poliittinen järjestelmä, Saksan teollisuuden liiketoimintamallit sekä yhteiskunnan sosiaalinen yhteenkuuluvuus, ellei Saksa rajoita kiinalaisten tuuliturbiinien käyttöä jatkossa.
Kiina on tuulivoimabisneksen iso peluri
Kiina on merkittävä peluri tuulivoimabisneksessä. Maailmanlaajuisesti eniten tuulivoimaa asentaneiden yhtiöiden kärjessä on useita kiinalaisyhtiöitä.
Kiinalainen tuulienergia on äskettäin näyttävästi rynnistänyt Saksan energiamarkkinoille. Saksan tuuliturbiiniteollisuuden raaka-aineet, kuten maametallit, tulevat jo pitkälti Kiinasta.
Viime vuonna kiinalainen Mingyang-yhtiö valittiin ensimmäistä kertaa toimittamaan tuulivoimaloita Saksaan, ja diili antoi toisaalta aihetta riemuun Kiinassa ja epäluuloon Euroopassa.
Tilaus sisältää 16 jättimäistä merituulivoimalaa, joiden olisi tarkoitus olla toiminnassa vuonna 2028. Niillä pitäisi tuottaa sähköä noin 400 000 kotitaloudelle, ja ne auttavat osaltaan Saksaa saavuttamaan tavoitteensa kattaa 80 prosenttia maan energiantarpeesta uusiutuvalla energialla vuoteen 2030 mennessä.
Huoli kriittisen infran haavoittuvuudesta kasvaa Euroopassa
Kiinalaisen tuulivoimatuotannon riskejä arvioidaan nyt keskellä kasvavaa laajempaa huolta kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuudesta Euroopassa.
Vuodesta 2022 lähtien Itämerellä on nähty ainakin kuusi erillistä epäiltyä vedenalaista sabotaasitapausta. Samaan aikaan yhä useampi laiva seilaa tunnistamattomana Itämerellä ja etenkin Venäjän varjolaivaston pelätään aiheuttavan vaaratilanteita.
Myös Kiinalla on ollut oma osuutensa Itämeren infravaurioissa. Viime vuonna Kiina myönsi, että kiinalaisomisteinen Newnew Polar Bear -rahtilaiva vaurioitti Balticconnector-kaasuputkea lokakuussa 2023.
Kiinalaisviranomaisten mukaan Newnew Polar Bear -aluksen aiheuttama putkivaurio oli vahinko, joka johtui voimakkaasta myrskystä.