Saksan vaaleissa kävi virta vasemmalta oikealle, mutta politiikkaa jatketaan vanhoilta pohjilta – vaalitulos heijastaa saksalaisten huolia ja pelkoja

Vaalit voittaneiden kristillisdemokraattisen unionin (CDU, CSU) liittokansleriehdokas ja tuleva liittokansleri Friedrich Merz toisti vaalituloksen julkistamisen jälkeen, että ei aio hyväksyä missään oloissa äärioikeistolaisena pitämäänsä Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puoluetta hallitukseen.

Jos kahden suurimman puolueen välit eivät olisi poikki, niin unionilla ja AfD:llä olisi yhteensä 357 paikkaa 630:stä.

Pienimmät kompastuivat äänikynnykseen

Vaalien moniin yllätyksiin kuului, että liittokansleri Olaf Scholzin (sd) liikennevalohallituksessa hallituksen hajoamiseen johtaneeseen riitaan asti istuneet Christian Lindnerin johtamat liberaalit (FDP) eivät yltäneet enää lainkaan liittopäiville.

Niukkaakin niukemmin (4,97 %) viiden prosentin äänikynnyksen alle jäi myös vasemmistopuolue Linkestä omaksi ryhmäkseen erkaantunut Bündnis Sahra Wagenknecht -puolue (BSW).

Ryhmien määrän väheneminen yksinkertaa spekulointia, kenestä tuleva liittokansleri Merz saa hallituskumppanin.

Kun CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n puheenjohtaja Markus Söder ilmoitti, että hallitukseen ei hyväksytä vihreitä, on enemmistöhallitus mahdollista muodostaa vain historiallisen tappion kärsineiden sosialidemokraattien (SPD) kanssa.

Vielä virkaa tekevänä liittokanslerina toimiva Scholz ilmoitti, että ei aio osallistua itse neuvotteluihin vaan jättää tehtävän nuoremmille.

Toteutuuko luvattu rajavalvonta?

Vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousseen AfD:n puheenjohtajan Alice Weidelin mukaan unioni joutuu syömään demarikoalitiossa sisäiseen turvallisuuteen liittyvät vaalilupauksensa.

Tällä hän tarkoitti unionin kärkiteemoihin kuulunutta lupausta aloittaa tehokas rajavalvonta jo rajalla paperittomien maahantulijoiden käännyttämiseksi.

Toinen lupaus koski hylkäyksen saaneiden ja rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden nopeaa karkottamista sekä toissijaista suojelua saavien syyrialaisten perheiden yhdistämisen keskeyttämistä.

Sovittamattomiin erimielisyyksiin AfD:n ja unionin välillä kuuluvat myös suhteet Venäjään ja Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan.

Kun kristillisdemokraatit ajavat Ukrainalle annettavan aseellisen ja muun avun lisäämistä, vaatii AfD aselepoa ja haluaa aloittaa uudelleen kaasun tuonnin Venäjältä.

Riita on käynnissä myös huipputuhovoimaisesta saksalaisesta Taurus-ristelyohjuksesta. Merz on kannattanut niiden antamista Ukrainalle, kun taas demarit ja AfD vastustavat ajatusta. Scholz pelkää Taurusten luovuttamisen Ukrainalle pahentavan sotatilannetta entisestään.

Enemmistö haluaa demarit hallitukseen

Saksalaisen Infratest dimap -tutkimuslaitoksen vaaleihin liittyvän kyselyn mukaan 39 prosenttia saksalaisista toivoo, että kristillisdemokraatit muodostavat hallituksen demarien kanssa.

Yksitoista prosenttia haluaa hallitusta vihreiden ja yhdeksän prosenttia AfD:n kanssa. Myös AfD itse ilmoittaa olevansa halukas hallitusyhteistyöhön.

Yli kaksi kolmasosaa saksalaisista haluaisi pitää AfD:n kuitenkin hallituksen ulkopuolella. Vihreiden äänestäjistä tätä mieltä on 97 prosenttia.

Tärkeimpinä äänestyspäätökseensä vaikuttavina tekijöinä saksalaiset pitivät kyselyn mukaan maan sisäistä ja sosiaalista turvallisuutta, maahanmuuttoa, talouskasvua, rauhan turvaamista sekä hintojen nousua.

Näissä kaikissa pätevimpänä puolueena pidettiin unionia ja demareita. Vihreät arvostettiin muita puolueita paremmaksi vain ympäristö- ja ilmastonsuojeluasioissa.

Venäjä ja mielipiteenvapauden puuttuminen huolettavat

Äänestyspäätöksiä ohjasi saksalaisilla myös huoli, ettei Saksaan saada aikaan vakaata hallitusta, ja että Donald Trump ja Vladimir Putin päättävät asioista saksalaisten päiden yli.

Pelkoihin kuului myös Venäjän vaikutusvallan mahdollinen lisääntyminen Euroopassa.

Useamman kuin joka toisen äänestäjän mielessä vallitsi pelko, että ilmastonmuutos tuhoaa elämän perustaa, ja että Saksaan tulee liikaa muukalaisia.

Useampaa kuin joka toista huoletti myös mielipiteenvapaus. Kun kertoo vapaasti oman mielipiteensä niin voi joutua vaikeuksiin. Sanoja on harkittava tarkkaan.

Yhtä moni pelkäsi, ettei pysty maksamaan pian laskujaan jatkuvasti nousevien hintojen takia.

Vaihtoehtopuoluetta moitittiin ja kiiteltiin

Saksalaisilta kysyttiin vaalipäivän kyselyssä mielipidettä myös AfD-puolueesta. Kolmen neljäsosan mielestä se ei tee tarpeeksi pesäeroa oikeistoradikalismiin.

Useamman kuin joka toisen mukaan AfD ymmärtää muita puolueita paremmin, miksi ihmiset eivät tunne oloaan enää turvalliseksi.

46 prosenttia piti hyvänä, että AfD haluaa rajoittaa voimakkaasti pakolaisten määrää.

Vihreää puoluetta äänestäjät arvostelivat siitä, että vihreät huolehtivat liian vähän taloudesta ja työpaikoista. Vasemmistopuolue Linkeä syytettiin näkemysten epärealistisuudesta.

Merz haluaa hallituksen kokoon pääsiäiseen mennessä

– Haluan muodostaa niin pian kuin mahdollista toimintakykyisen hallituksen. Tiedän että se ei tule olemaan helppoa, mutta Saksalla ei ole varaa hitauteen tässä asiassa, Merz sanoi Berliinissä.

Hallituksen pitäisi olla hänen mukaansa kasassa pääsiäiseen mennessä.

Kristillisdemokraatit edellyttävät Bild-lehden mukaan, että vielä istuva Scholzin hallitus ei tee enää minkäänlaisia ulkopoliittisia ja tärkeitä sisäpoliittisia päätöksiä ilman heidän hyväksyntäänsä.

He eivät halua myöskään, että nykyhallitus muuttaa enää tässä vaiheessa virkamiesten palkkaluokkia.

Miljoonat vaihtoivat suuntaa

Vaalipäivää edeltäneet massamielenosoitukset ”oikeistoa vastaan” kaikkialla maassa jakoivat kansaa ja muokkasivat mielialoja.

Vaaleissa rannalle jääneen liberaalipuolueen äänestäjistä siirtyi Infratest dimapin tutkimuksen mukaan 1,3 miljoonaa kristillisdemokraattien ja 890 000 AfD:n kannattajiksi.

Siirtymää oli myös demareilla. SPD:n kannattajista äänesti 1,7 miljoonaa kristillisdemokraatteja ja 720 000 AfD:tä.

Vaaleissa ennakoitua paremmin menestyneen vasemmistopuolue Linken kannattajiksi siirtyi 560 000 ja BSW-puolueen kannattajiksi 440 000 ennen demareita äänestänyttä.

Vihreistä vahvin virta veti vasemmistopuolue Linkeen, jolle vihreät menettivät yli 700 000 kannattajaansa sekä kristillisdemokraatteihin, joita äänesti 460 000 vihreää.

Yli 100 000 vihreää valitsi näissä vaaleissa AfD:n.

Laidat kiinnostivat ensikertalaisia

Ensimmäistä kertaa äänestäneistä valitsi 26 prosenttia vasemmistopuolue Linken ja 19 prosenttia AfD:n. Vihreä puolue kiinnosti ensikertalaisista joka kymmenettä.

Saksan yleisradion Tagesschau-uutisten esittämän tilaston mukaan 4 090 000 ennen vasemmistoa äänestänyttä äänesti tällä kerta oikeistoa.

Vastaavasti 430 000 ennen oikeistoa äänestänyttä äänesti nyt vasemmistoa.

Alle 25-vuotiaista 25 prosenttia äänesti Linkeä ja 21 prosenttia AfD-puoluetta. Yli 60-vuotiaita vetivät puoleensa eniten kristillisdemokraatit ja SPD.

Entisen DDR:n alueen suosituin puolue oli AfD. Sen kannatus vaihteli osavaltiosta toiseen 38 ja 32 prosentin välillä.

Korkein sen kannatus oli Thüringenissä, jossa sitä äänesti 38,6 prosenttia äänestäjistä, mikä oli 14,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä liittopäivävaaleissa.

Ennätyskorkea vaali-innostus

Äänioikeus liittopäivävaaleissa oli 60 miljoonalla ihmisellä, joista noin 7 miljoonalla on maahanmuuttajatausta. Äänestysprosentti oli ennätykselliset 82,7.

Ehdokkaita 630 -paikkaiseen parlamenttiin asetti 29 puoluetta.

Vaalitulos: CDU/CSU 28,52 % (208 paikkaa kaikkiaan 630 paikasta), AfD 20,8 % (152 paikkaa), SPD 16,41 % (120 paikkaa), vihreät 11,61 % (85 paikkaa), Linke 8,77 % (64 paikkaa) ja SSW, eteläschleswigiläinen valitsijaliitto (1 paikka).

Näin paljon annettiin ääniä: CDU:lle 11 194 700 ääntä, AfD:lle 10 327 148 ääntä, SPD:lle 8 148 284 ääntä, vihreille 5 761 476 ääntä, Linke:lle 4 355 382 ääntä ja CSU:lle 2 963 732 ääntä.