Analyysi: Euroopan merkittävin maa käy vaaleihin – Saksa on menettänyt maahanmuuton kontrollin täysin

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen afganistanilaisen turvapaikanhakijan puukotettua kuoliaaksi 2-vuotiaan lapsen ja tätä auttaneen tulleen miehen Baijerissa sijaitsevassa Aschaffenburgin kaupungissa tammikuun lopussa nousi maahanmuutto ja erityisesti turvapaikkapolitiikka Saksan vaalikamppailun kärkiteemaksi. Saksassa on jätetty viimeisten kymmenen vuoden aikana yli kolme miljoonaa turvapaikkahakemusta. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä on Saksassa noussut vuoden 2015 17,1 miljoonasta aina 24,9 miljoonaan vuonna 2024. Kasvua on siis lähes kahdeksan miljoonaa alle kymmenen vuoden sisällä. Saksan suurkaupungeissa maahanmuuttajataustaisten osuus korostuu: Frankfurt am Main (57 %), Nürnberg (51,6 %), Stuttgart (48,7 %), München (48,6 %) ja Düsseldorf (45,3 %). Alle 5-vuotiaiden Saksan asukkaiden keskuudessa 2023 jo 43,1 prosentilla oli maahanmuuttajatausta.

Saksan Bundestag hyväksyi 29.1 CDU:n, AFD:n, FDP:n ja vasemmistopopulistisen BSW:n äänillä CDU:n laatiman ei-lakisääteisesti sitovan aloitteen maahanmuuton rajoittamisesta. Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel lähetti tämän takia medialle tiedotteen, jossa hän paheksui CDU:n puheenjohtajaa Friedrich Merziä siitä, että tämä vastoin aikaisempia lupauksiaan toi liittopäivien päätettäväksi toimenpidealoitteen, jonka läpimeno oli riippuvainen AFD:n äänistä. Merz oikeutti toimintaansa sillä, että tilannekuva on maassa muuttunut ratkaisevasti lukuisten maahanmuuttajataustaisten henkilöiden attentaattien seurauksena. Merzin mukaan CDU ei aio jatkossa enää antaa punavihreiden puolueiden päättää siitä, minkälaisia aloitteita hänen puolueensa tuo Bundestagin päätettäväksi. Samalla Merz kuitenkin painotti, ettei hän hae AFD:n tukea aloitteilleen, vaan pyrkii yhteisymmärrykseen parlamentin ”keskipuolueiden” kanssa.

CDU:n tammikuun lopun manööverit pyrkivät enemmän nostamaan puolueen omaa profiilia tiukan maahanmuuttopolitiikan ja sisäisen turvallisuuden vaalijana, kuin tuomaan konkreettista muutosta maan siirtolaistilanteeseen. CDU:n oma uskottavuus näissä teemoissa on yhä heikohko Merkelin katastrofivuosien takia. Tilannetta ei helpota CDU:n liberaalien Merkelin, Schleswig-Holsteinin osavaltiopääministerin Daniel Güntherin jne. sisäinen kritiikki Merziä kohtaan. Merzin takinkääntö siinä, ettei hän salli parlamenttiäänestysten johtavan enemmistöön AFD:n äänillä, on myös lommo CDU:lle, koska se antaa kuvan, että CDU on enemmän tuulten haistelija kuin periaatteellinen toimija. Tosin täytyy huomioida, että maahanmuuton rajoittamisesta on CDU tehnyt hallituskysymyksen ja Merz on luvannut määrätä ensimmäisenä virkapäivänään liittokanslerina rajakäännytykset toteutettavaksi kanslerin nk. Richtlinienkompetenzin nojalla.

Saksan talousmallilta pudonnut pohja pois

Liittokansleri Olaf Scholzin liikennevalokoalition aikana Saksan talous on kyntänyt syvällä. Vuonna 2023 Saksa oli ainoa G7-maa, joka oli taantumassa. Myös 2024 Saksan BKT supistui. Vuodelle 2025 Saksan talousministeriö ennustaa hyvin heikkoa 0,3 % kasvua. Elinkeinoelämäjärjestöt ovat kuitenkin varoittaneet, että 2025 voi olla kolmas peräkkäin taantumavuosi Saksassa etenkin, jos kauppapolitiikassa tapahtuu isoja häiriöitä USA:n presidentti Donald Trumpin asettamien tullien vuoksi.

Saksan talous, erityisesti raskas teollisuus, on kärsinyt Ukrainan sodan syttymisen jälkeen kalliista energiakustannuksista, kun halvan venäläisen maakaasun tuonnin loppumisen kanssa samanaikaisesti suljettiin maan viimeiset ydinvoimalat ideologisista syistä. Saksan vienti Kiinaan on myös alkanut vähentyä, kun Kiina on alkanut itse valmistaa monia niitä tuotteita, joita Saksa vei Kiinaan. Tämä koskee niin kemikaaleja, autoja kuin laitteitakin. Kiinalaisten yritysten markkinaosuus esimerkiksi sähkö- ja hybridiautojen viennistä maailmassa on noussut lyhyessä ajassa 16 prosenttiin. On tietenkin otettava huomioon se, että kiinalaiset kilpailevat epäreiluin säännöin, kun kiinalaisille yrityksille kanavoidaan huomattavia valtiontukia, joka mahdollistaa aggressiivisen hintakilpailun. Saksan viennin bkt-osuus on niin korkea, että Saksa yleisesti kärsii monia muita talouksia enemmän globaalin kaupan hidastumisesta ja kaupan esteistä.

Saksalla on kotimaassa suuri investointivaje, joka koskee niin perinteistä infrastruktuuria kuin tietoliikenneyhteyksiä. Saksan perustuslakiin kirjattu velkajarru säätelee tiukasti julkista kulutusta. Osittain velkajarrun takia maassa ovat tiet, sillat ja rautatiet rapautuneet. Maa on myös digitalisaatiossa kehitysmaa ja monissa viranomaispalveluissa käytetään yhä vain paperisia lomakkeita ja fakseja. Saksaa tulee lähivuosina haastamaan suuresti negatiivinen väestökehitys, joka on jatkunut maassa huomattavasti esimerkiksi Suomea pidempään. Saksassa on jo 1972 lähtien syntynyt vähemmän kuin kuollut ihmisiä ja väestönkasvua on pitänyt yllä vain nettomaahanmuutto. Viimeiset isommat ikäluokat syntyivät Saksassa 1960-luvun alussa. Ennusteiden mukaan 2035 mennessä työikäinen väestö tippuu maassa kuudella prosentilla. Hillitön maahanmuuttokaan ei riitä kääntämään työikäisen väestön määrän kehitystä, kun eläkkeelle siirtyy lähivuosina miljoonia saksalaisia.

Nyt, kun kaikki Saksan taloudelle mahdolliset riskitekijät ovat lauenneet, tarvitsee maa suuria taloudellisia reformeja. Lähtötilanne ei ole helppo maan demografisen kriisin, kansainvälisen kaupan fragmentaation ym. vuoksi, mutta liikemiestaustaisella Merzillä vaikuttaa olevan uskottava tiekartta siihen, miten Saksan kasvupotentiaalia saataisiin kohotettua. Ongelmaksi CDU:lle nousee, kuten myös maahanmuuttopolitiikassa, sellaisen hallituskumppanin löytäminen, joka olisi valmis toteuttamaan CDU:n talouspoliittiset kärkitavoitteet. Sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat CDU:n kanssa hyvin erimielisiä veropolitiikasta, ilmastopolitiikasta ja velkajarrun höllentämisestä.

Merkelin johdolla CDU-SPD-koalitiot harjoittivat käytännössä sosiaalidemokraattista talouspolitiikkaa, mutta on vaikea uskoa, että Merz haluaa paluuta tähän. CDU:n sosialidemokratisoituminen Merkelin aikana on keskeisin syy AFD:n nousulle, jota Merz haluaa padota ei vain maahanmuuttopolitiikan kiristämisellä, vaan myös harjoittamalla oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa. Isompien työmarkkinauudistusten läpivienti ensi vaalikaudella on kysymysmerkki. Gerhard Schröder aikoinaan sai sosiaalidemokraattisena tahtopoliitikkona Hartz I-IV-uudistukset läpi ay-liikkeen vastustuksesta huolimatta. Löytyykö Saksan nykydemareista enää poliitikkoja, jotka ovat valmiita työmarkkinareformeihin? Vihreät lienevät työmarkkinakysymyksissä hieman helpompi hallituskumppani kuin SPD, mutta vihreiden äärimmäinen ilmastopolitiikka tekee CDU:n ja vihreiden yhteistyön vaikeaksi

Saksalla vaikeuksia omaksua uutta ulkopoliittista roolia

Koko kylmän sodan ajan silloisen Länsi-Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikka rakentui vahvaan amerikkalaisen sotilasvoimaan läsnäoloon Saksan maaperällä ja amerikkalaisten ydinasesateenvarjoon. Kylmän sodan jälkeen yhdistyneen Saksan puolustusbudjetti ja reservin koko pienenivät tuntuvasti. 2011 Saksassa tehtiin päätös lakkauttaa asevelvollisuus. Vielä 2010-luvun alussa Saksassa, kuten monissa muissa EU-maissa, luotettiin yhä USA:n järkkymättömään sotilaalliseen tukeen Euroopalle ja hyvänä pysyviin Venäjä-suhteisiin.

Ukrainan sodan käynnistyminen 2022 pakotti Saksan kyseenalaistamaan sen vuosikymmeniä harjoittaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen doktriinin nk. ”Wandel durch Handel”, joka perustuu sille premissille, että kasvava kaupankäynti autoritääristen maiden kanssa automaattisesti johtaa niiden liberalisoitumiseen. Venäjän kohdalla tämän doktriinin epäonnistuminen ei olisi voinut olla täydellisempi, sillä Venäjän tulot Euroopan kanssa käydystä öljy- ja maakaasukaupasta nousivat vuosituhannen alusta aina 2022 samanaikaisesti, kun Putin hävitti viimeisetkin demokratian ja kansalaisyhteiskunnan elementit Venäjältä. Nämä energiakaupasta saadut tulot mahdollistivat Venäjän armeijan laajentamisen ja modernisoinnin, joita ilman maa ei olisi kyennyt hyökkäämään Ukrainaan kolme vuotta sitten.

Huolimatta liittokansleri Scholzin vuonna 2022 Zeitenwende-puheessaan ilmoittamasta 100 miljardin erityisrahastosta puolustukseen, ei Saksan uudelleenvarustautuminen etene toivotussa tahdissa. Erityisrahaston varoista suurin osa menee jo ennen Ukrainan sotaa päätettyihin hävittäjä-, helikopteri- panssarivaunu- ja ohjushankintoihin. Saksan armeijalla on silti yhä puutteita jopa sotilaiden perusvarustuksen osalta. Saksan armeijaa on alibudjetoitu niin pitkään, että on arvioitu Bundeswehrin tarvitsevan jopa 600 miljardin euron lisäpanostuksia, jotta Zeitenwende-puheen visio modernista ja iskukykyisestä Saksan armeijasta todella toteutuisi.

Scholzin hallituksen ansioksi voi sanoa, että Saksa on pystynyt irtautumaan venäläisen energian tuonnista toisin kuin yhä venäläisestä maakaasusta täysin riippuvaiset Itävalta, Slovakia ja Unkari. Aiemman Venäjä-riippuvuuden aiheuttama vahinko ei ole kuitenkaan saanut Scholzin hallitusta kyseenalaistamaan Saksan pitkään harjoittamaa Kiina-myönteistä politiikkaa. Saksan hallituksen 2023 lopussa julkaisemaa aiempaa hieman kriittisempää Kiina-strategiaa ei ole käytännössä toimeenpantu lainkaan. Saksan riippuvuus Kiinasta saataviin vihreään siirtymään tarvittaviin harvinaisiin raaka-aineisiin ja komponentteihin on päinvastoin vain kasvanut. Saksalaisten yritysten suorat investoinnit Kiinaan lisäksi lisääntyivät viime vuonna voimakkaasti huolimatta useista kehotuksista hajauttaa riskejä globaaleissa arvoketjuissa.

CDU:n johtaja Merzin tammikuussa pitämässä linjapuheessa hahmoteltiin uudenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Saksalle. Merz on valmis perustamaan liittokanslerinvirastoon yhteyteen erillisen kansallisen turvallisuusneuvoston, jossa keskeisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä valmisteltaisiin. Yksittäisten valtioiden suhteen Merz haluaa parantaa suhteita erityisesti naapureihin Ranskaan ja Puolaan. Asiantuntijoiden mukaan Scholz ei ole etenkään kyennyt luomaan samanlaista kiinteää työskentelysuhdetta Ranskan presidenttiin kuin edelliset Saksan liittokanslerit. Linjapuheessaan Merz ei kritisoinut suoraan Donald Trumpin hallintoa, vaan painotti Euroopan velvollisuutta ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Merz myös ehdotti EU-USA-vapaakauppaneuvotteluiden uudelleenkäynnistämistä, jonka toteutumista ei kuitenkaan voida pitää todennäköisenä. USA:n nykyinen hallinto ei ole innostunut solmimaan uusia tulleja tai muita kaupan esteitä purkavia vapaakauppasopimuksia, vaan haluaa pitää tullit työvälineenä laajemmassa geostrategisessä pelissä, jossa tarkoituksena on vahvistaa USA:n hegemoniaa.

Bundestagin pirstaleisuus vaikeuttaa hallituksen muodostamista

Saksan vaalikampanja ei tarjonnut varsinaisia yllätysmomentteja, vaan kampanjajakso oli yllättävän pitkäveteinen, vaikka Eurooppa on nyt maailmanhistoriallisessa käännekohdassa USA:n hallinnon vetäytyessä roolistaan Euroopan turvallisuuden perimmäisenä takaajana. Euroopan turvallisuuden kannalta Saksan sotilaallisen painoarvon kasvu olisi välttämätöntä, mutta uudelleenvarustautumisen kannatus ei ole ollut maassa järin suurta. Viime vuonna tehdyssä mielipidekyselyssä 35 prosenttia saksalaisista kannatti sotilasmenojen nostoa, 46 prosenttia pitäisi ne ennallaan ja 17 prosenttia vähentäisi. Saksan todennäköinen seuraava liittokansleri CDU:n Merz on näyttänyt vihreää valoa puolustusmenojen kasvattamisella liittovaltion budjetin menoja priorisoimalla. EU:n yhteiseen velkaan unionin kollektiivisen puolustuksen vahvistamiseksi Merz suhtautuu kriittisesti.

USA:n hallinnon interventiot Saksan vaalikampanjaan eivät saaneet Saksan valtavirtapuolueilta hyvää vastaanottoa. Sekä Merz että Scholz tyrmäsivät täysin USA:n varapresidentti JD Vancen Münchenin puheessaan esittämän epäsuoran kehotuksen tehdä yhteistyötä AFD:n kanssa. Merz on lausunut, että samoin kuin hän hyväksyi Amerikan presidentinvaalien tuloksen, odottaa hän amerikkalaisten hyväksyvän Saksassa itsenäisen hallituksen muodostamisen. Merz on myös eräässä lehtihaastattelussa esittänyt poliittisia tai taloudellisia seurauksia Elon Muskille tämän AFD:lle osoittamasta tuesta, koska pitää tätä epähyväksyttävänä vaalivaikuttamisena. Saksan poliittiselle establishmentille USA:n hallinnon interventiot ovat olleet myös siinä mielessä järkytys, että Länsi-Saksan ja myöhemmin yhdistyneen Saksan sodan aikainen yhteiskuntajärjestys on perustunut 1949 hyväksytylle perustuslaille, jonka laatimiseen amerikkalaisilla oli merkittävä vaikutus. Toisaalta konservatiivisemmasta lehdistöstä on kuulunut myös ymmärtäviä mielipiteitä Vancen puheesta, koska maahanmuutto- ja sananvapaustilannetta Saksassa ei voida pitää täysin optimaalisena.

Vaalien lopputulos määrittää suoraan kuinka helppoa hallituksen muodostamisesta Saksassa tulee. Saksassa, kuten sen monissa naapurimaissa, on puoluekentästä tullut yhä sirpaleisempi, joka vaikeuttaa vahvojen hallituskoalitioiden muodostamista. Toisin kuin Pohjoismaissa, Alankomaissa, Italiassa ja Itävallassa ei puhtaan oikeistolainen hallituskoalitio ole mahdollinen, joka vahvistaa Saksassa punavihreiden puolueiden asemaa. Osavaltiotasolla Saksassa ovat kolmen puolueen koalitiot osoittautuneet suhteellisin toimiviksi, mutta Scholzin liikennevalokoalition täydellinen epäonnistuminen on CDU:ssa herättänyt toiveen, että hallituksen voisivat muodostaa vain kaksi puoluetta.

Viimeisissä mielipidekyselyissä ennen vaaleja CDU:n ja SPD:n yhteinen paikkamäärä yltää parhaimmillaan vain niukkaan enemmistöön. Suuresta koalitiosta puhuminen tosin on tänä päivänä hieman harhaanjohtavaa, koska SPD:n kannatus on tippunut niin voimakkaasti. Mikäli CDU joutuu muodostamaan hallituksen sekä SPD:n että Vihreiden kanssa, on etenkin energia- ja maahanmuuttopolitiikassa hyvin vaikeaa tehdä selvää muutosta edelliseen hallitukseen nähden. SPD suhtautuu maahanmuuttoon vähemmän ideologisesti kuin Vihreät ja on tietyin reunaehdoin todennäköisesti jopa valmis CDU:n vaatimiin turvapaikanhakijoiden sisärajakäännytyksiin. Vihreät taas ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yllättävästi lähempänä CDU:ta kuin SPD.

Ukrainan sodan sytyttyä vihreät ovat Saksassa hyvin pitkälle hylänneet pasifistisen perintönsä ja asettuneet tukemaan merkittävää ja nopeaa Ukrainan aseistamista. SPD on Venäjä-politiikkaansa muutoksesta huolimatta yhä täynnä ihmisiä, jotka hiljaa toivovat Saksan suhteiden palauttamista Venäjän kanssa. SPD:ta painaa yhä sen perinteinen Ostpolitik-perintö. Saksan perustuslakiin kirjatusta velkajarrusta CDU todennäköisesti löytää lopulta kompromissin punavihreiden puolueiden kanssa, sillä lisäinvestointien tarve on maassa monella sektorilla niin suuri, ettei budjetin sisäisillä siirroilla pystytä investointeja kattamaan. Merzin johtamat kristillisdemokraatit kuitenkin pitänevät huolen siitä, ettei ekspansiivinen finanssipolitiikka karkaa hallinnasta, koska Saksalla on katastrofaalisen demografiansa takia suuret eläke- ja hoivakulut maksettavinaan tulevina vuosina, mikä heikentää julkista taloutta voimakkaasti.

Kirjoittaja on valtionvarainministerin erityisavustaja.