Saksan keskuspankki uskoo maan talouskasvun painuneen pakkaselle vuoden toisella neljänneksellä, uutistoimisto Reuters uutisoi. Saksa toipui hiljattain viime vuoden loppupuoden taantumasta.
Saksan keskuspankki epäilee, että rakennusteollisuuden hyvä vire on tyyntynyt. Samaan aikaan maan työllisyystilanne on niin korkea, ettei talous mahdu laajenemaan työvoimarajotteiden vuoksi. Lisäksi palkkataso on noussut, mikä osaltaan jarruttaa taloutta.
Saksalla on myös kansainvälisiä huolia. Kauppasotakiista ja brexit tuovat omat epävarmuutensa. Maailmantalous on esittänyt myös oireiluja.
Maan pankkien tulosta painaa alhainen korkotaso. Euroopan keskuspankki on vihjaillut olevansa valmis laskemaan korkotasoa nykyisestä nollatasosta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Lue lisää
Lue lisää
