LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vaikka Saksan perustuslaki takaa kaikille mielipiteen- ja sananvapauden, niin lähes joka toinen pelkää sanoa vapaasti mielipiteensä. Kriittiselle medialle vaaditaan yhä herkemmin sensuuria. Loukkaaviksi kokemistaan mielipiteistä ja vihapuheesta kansalaiset voivat ilmoittaa kymmenille ilmiantokeskuksille.
Jokaisella on oikeus ilmaista näkemyksensä ja levittää sitä suullisesti ja kirjallisesti myös kuvien avulla, todetaan Saksan perustuslain viidennessä artiklassa.
Laki takaa myös lehdistönvapauden. Sensuuria ei Saksassa lain mukaan ole.
Oikeusoppineiden mukaan mielipiteenvapaus ei edellytä totuuden puhumista, vaan se kattaa myös väärät ja virheelliset väittämät niin kauan kuin ne eivät ole tahallista petkuttamista tai solvaamista.
Teoriassa kaikki on Saksassa lakitasolla hienolla mallilla, mutta käytännön toteutumisessa on hankaluuksia. Nyky-Saksassa kysytään, toteutuuko demokratian kulmakiviin kuuluvan lain henki, jos kansalaiset eivät todellisuudessa uskalla kertoa vapaasti mielipidettään.
Allensbach-tukimuslaitoksen tekemän tutkimusten mukaan 44 prosentilla saksalaisista on tunne, ettei saa kertoa vapaasti etenkään politiikkaan liittyviä mielipiteitään ilman seurausten pelkoa.
Saksan poliittisesti kärjistyneessä ilmapiirissä mielipiteitä jaetaan entistä enemmän hyväksyttäviin tai ei hyväksyttäviin – ja jopa sellaisiin, jotka olisi kokonaan kiellettävä.
Allensbach-kyselyssä mielipiteenvapauden puuttumista arvostelleet olivat sitä mieltä, että erityisen varovainen on oltava silloin, kun kyse on konservatiivisista ja oikeistolaisista mielipiteistä.
Vastaavia tuloksia on saatu myös muista asiaa koskevista kyselyistä. Media Tenorin joulukuussa 2025 tekemän tutkimuksen mukaan enää 40 prosenttia saksalaisista on sitä mieltä, että Saksassa saa sanoa vapaasti mielipiteensä.
Ajat ovat muuttuneet. 1970-luvun alussa tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa yli 80 prosenttia saksalaisista ei kokenut minkäänlaisia ongelmia tai rajoituksia oman mielipiteensä kertomisessa.
Myös USA:n varapresidentti JD Vance moitti vuosi sitten Münchenin turvallisuuskokouksessa Eurooppaa ja siinä yhteydessä Saksaa mielipiteenvapauden rajoittamisesta.
Erityisen varovaisiksi ja pelokkaiksi saksalaiset ovat tulleet viime aikojen kokemusten valossa. Poliisi voi kolkuttaa ovelle ja tehdä kotietsintöjä, jos julkisesti esitetty mielipide tai pilakuva ei miellytä kritiikin kohdetta.
Monet poliitikot, etunenässä edellisen liitokanslerin Olaf Scholzin (sd) johtaman liikennevalohallituksen ministerit olivat herkkiä puuttumaan mielestään vääriin ja loukkaaviin mielipiteisiin.
Erityisen aktiivisia rikosilmoitusten tekemisessä olivat energia-, ilmasto- ja talousministeri Robert Habeck (vihr.) ja ulkoministeri Anna-Lena Baerbock (vihr.).
He tekivät yhteensä 1 318 rikosilmoitusta vihapuheesta ja kriittisistä mielipiteistä, jotka he mielsivät loukkaaviksi. Muut hallituksen ministerit tekivät yhteensä 95 rikosilmoitusta.
Rikosilmoituksia ovat tehneet myös nykyisen hallituksen liittokansleri Friedrich Merz (CDU) sekä AfD-puolueen puheenjohtaja ja liittopäiväryhmän johtaja Alice Weidel, jota on kutsuttu mm. ”natsilumpuksi”.
Ennätys rikosilmoitusten tekemisessä on saksalaisella liberaalipoliitikolla ja nykyisellä EU-parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtajalla Marie-Agnes Strack-Zimmermannilla, joka on tehnyt helmikuusta 2023 lähtien 1 894 rikosilmoitusta kunniansa loukkaamisesta ja uhkauksista.
Saksassa on asianajajatoimistoja, jotka seuraavat omasta intressistään aktiivisesti somea ja muita julkaisualustoja ja tekevät kohteena oleville poliitikoille aloitteita kanteen nostamisesta.
Saksan keskusrikospoliisille BKA:lle tehtiin netissä olevan ilmiantoportaalin välityksellä viime vuonna 1 190 ilmoitusta poliitikkojen solvaamisesta ja kunnian loukkaamisesta. Määrä on tuplasti enemmän kuin edellisvuonna.
Asian ympärillä käydyssä keskustelussa on alettu puhua ”rikosilmoitusteollisuudesta”, joka ei työllistä vain poliisia, syyttäjää ja oikeuslaitosta vaan kasvattaa käypää korvausta vastaan myös lukuisten asianajotoimistojen liikevaihtoa.
Saksassa oli voimassa vuosikymmeniä ns. majesteettirikosta koskeva laki, jolla säädettiin vieraan vallan päämiehen solvaaminen rangaistavaksi teoksi. Laki purettiin sen jälkeen kun pilailun kohteeksi joutui vuonna 2016 Saksan yleisradion satiiriohjelmassa esitetetyssä pilkkarunossa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan.
Erdogan haastoi toimittajan oikeuteen solvauksen johdosta. Oikeus kuitenkin katsoi toimittajan toimineen kulttuurivapauden suomissa puitteissa eikä määrännyt rangaistusta. Liittopäivät luopuivat samalla koko laista.
Liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtama liikennevalohallitus (SPD, vihreät, liberaalit) ajoi aikansa eläneen ”majesteettirikoksen” kuitenkin uudestaan rikoslakiin hillitäkseen sen toimintaan kohdistuneen kritiikin raivokkainta osaa.
Vuonna 2021 rikoslakiin lisätyssä pykälässä säädetään poliitikoille erityinen suoja solvauksia ja kunnianloukkauksia vastaan.
Maksimirangaistus on kolme vuotta vankeutta. Tutkinta-ja rangaistuskynnys on poliitikon tekemässä ilmiannossa alhaisempi kuin tavallisten kansalaisten tekemien rikosilmoitusten kohdalla.
Poliitikkoja suojaavan uuden majesteettirikoslain kanssa törmäyskurssille joutui myös baijerilainen eläkeläinen kutsuttuaan X-viestipalvelussa vihreää energia- ja talousministeriä Robert Habeckia ”Schwachkopfiksi”, suomeksi ”idiootiksi ja pässinpääksi”.
Habeck teki asiasta rikosilmoituksen. Bambergin syyttäjä määräsi kotietsinnän, jonka yhteydessä poliisit takavarikoivat vihreästä politiikasta tarpeekseen saaneen miehen tietokoneen.
Oikeus langetti miehelle 90 päiväsakkoa, ei kuitenkaan ministerin sanomisesta pässinpääksi vaan samaan aikaan todetusta kansankiihotukseksi luokitellusta tapauksesta, jossa mies julkaisi somessa SS-tunnuksilla varustetun kuvan.
Median mukaan miehen tarkoitus oli varoittaa SS-kuvallaan natsiaikojen toistumisesta. Oikeus piti sitä kansankiihotuksena.
Poliitikon kutsuminen somessa pässinpääksi tai idiootiksi synnytti keskustelua, minkälaisissa tapauksissa poliitikon solvaukseksi mieltämä kritiikki on todellisuudessa niin rankkaa, että sen perusteella ollaan valmiita tekemään aamuyöllä kotietsintöjä ja rikkomaan lain turvaama kotirauha.
Saksan viranomaiset kehottavat kansalaisia valppauteen väärien uutisten, loukkausten, vihapuheen ja sellaiseksi mahdollisesti miellettävien näkemysten havainnoimisessa.
Tarkkasilmäisyyttä ja -korvaisuutta sekä ilmiantoherkkyyttä toivotaan myös kansankiihotuksen, antisemitismin, vähemmistöihin kohdistuvan vihan ja natsipropagandan tarkkailemisessa.
Ilmiantojen vastaanottoon on perustettu Saksassa jo noin 50 osittain tai kokonaan julkisen vallan tuella toimivaa online-ilmiantokeskuksta.
Pelkästään Baden-Würtembergin osavaltion nuorisorahaston ylläpitämään ”REspeckt im Netz” -ilmoitusportaaliin on lähetetty vuodesta 2017 lähtien viime vuoden loppuun 105 175 ilmiantoa.
Niistä siirrettiin edelleen poliisille ja syyttäjälle alkuseulonnan jälkeen 27 885 ilmoitusta. Ilmiantoja voi lähettää keskuksille myös nimettömänä. Rangaistuksista ei kerrota.
Saksan keskusrikospoliisin ilmoituskeskukselle ZMI:lle kansalaiset tekivät netissä havaitsemastaan vihasta ja lietsonnasta viime vuonna 20 811 ilmiantoa. Ilmiantoja voi tehdä myös paikallispoliisille joko henkilökohtaisesti tai netin kautta.
Ilmiantojen ja julkisella tuella toimivien järjestöjen ylläpitämien ilmiantokeskusten nopeasti nousevaan määrään kohdistuu saksalaisessa keskustelussa myös kritiikkiä.
Mielipiteen leimaaminen vihaksi ja kiihotukseksi on juridisesti usein vaikeaa, koska näitä termejä ei ole määritelty yksiselitteisesti. Perustuslaki suojaa myös vääriin tietoihin perustuvia ja radikaaleja mielipiteitä.
Käynnissä olevassa keskustelussa pohditaan myös, miten esimerkiksi valtapolitiikan ja päämedian vahvasti torjuva suhtautuminen oppositiossa istuvaan AfD-puolueeseen rajoittaa puoluetta kannattavien mielipiteen- ja sananvapautta.
Monet esimerkit osoittavat, että muiden puolueiden hermeettisesti kaikesta yhteistyöstä eristämän AfD-puolueen jäsen tai kannattaja voi joutua olemaan varuillaan mielipiteidensä suhteen.
Eräät ammattiliitot eivät ota AfD:n kannattajaksi tiedettyjä henkilöitä jäsenikseen. Liitot eivät halua heitä myöskään yritysneuvostoihin.
AfD:tä myötäilevät mielipiteet kannattaa monien asiantuntijoiden mukaan pitää salassa, jos haluaa esimerkiksi vapaaehtoiseksi hengenpelastajaksi tai mukaan kirkon vapaaehtoistyöhön.
Mielipiteen- ja sananvapauteen heijastusvasta ilmapiiristä kertoo saksalaisen liittopäiväedustajan Josip Juratovicin (sd) vastikään Heilbronnissa pitämä puhe, jossa hän vertasi AfD:n äänestäjiä natsien NSDAP-työväenpuolueen äänestäjiin.
Mielipiteenvapauden ohella myös perustuslain takaama lehdistönvapaus on näkyvästi mukana tämän hetken saksalaisessa keskustelussa.
Taustalla vaikuttaa tuore tapaus, jossa Schleswig-Holsteinin pääministeri Daniel Günther (CDU) sanoi tv-keskustelussa, että osa vaihtoehtomediasta on demokratian vihollisia ja vaati siksi niille sensuuria.
Erityisesti hän kohdisti kritiikkinsä konservatiiviseen Nius-kanavaan, joka kerää päivän politiikkaa kriittisesti käsitteleviin aamulähetyksiinsä usein lähes yhtä paljon katsojia kuin joidenkin päämediaan kuuluvien kanavien lähetykset.
Güntherin mukaan Nius-kanava on ”täysin faktoista vapaa” ja ”demokratiaa vihaavalta vaikuttava”. Kun haastattelija kysyi, vaatiiko pääministeri sen kieltämistä tai sensuuria, niin tämä vastasi myöntävästi.
Monien saksalaisten oikeusoppineiden mukaan ohjelmassa pääministerinä ja siten valtiovallan edustajana esiintyneen Güntherin näkemys sensuurista rikkoo selkeästi perustuslain takaamaa lehdistönvapautta.
Nius-kanava veti asia hallinto-oikeuteen syyttäen Güntheriä perustuslain lehdistönvapauspykälän vastaisen sensuurin ajamisesta.
Tapauksen käsittely jatkuu lähiaikoina hallinto-ylioikeudessa alioikeuden asettauduttua monien oikeusoppineiden hämmästykseksi Güntherin kohun syntymisen jälkeen esittämälle kannalle, että hän esiintyikin ohjelmassa yksityishenkilönä.
Näin siitäkin huolimatta, että hän itse painotti ohjelman kuluessa olevansa paikalla nimenomaisesti pääministerinä.
Yksityishenkilönä poliitikkokin voi vaatia vaikka sensuuria, mutta pääministerinä häntä sitoo perustuslain takaaman lehdistönvapauden kunnioittaminen.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Brittiläinen koomikko Graham Linehan pidätettiin maanantaina Heathrow’n lentokentällä transaiheisia twiittejä koskevan tutkinnan yhteydessä. Tapaus on laukaissut valtavan sananvapauskeskustelun Britanniassa ja herättänyt huolta myös Yhdysvalloissa.
Mitä korkeammalle Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio kasvaa, sitä kovaäänisemmin vaaditaan sen kieltämistä. Liittokanslerin ja muiden puolueiden boikotoima puolue syyttää hallitusta yrityksestä hiljentää oppositio.
Professori Gad Saad analysoi Bulletin-julkaisulle antamassaan haastattelussa pian julkaistavan kirjansa "Suicidal Empathy" aiheita sekä yhteiskunnan irrationaalisia eli loogisen ajattelun vastaisia uskomuksia niin sanottujen ”loisideoiden” kautta. Hän kritisoi voimakkaasti woke-ideologiaa, Greta Thunbergin asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa sekä vasemmistolaisten ja islamistien liittoutumista.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että Suomi on onnekas juuri nyt, koska perussuomalaiset kantaa vastuuta vaikeina aikoina. - Vai mitä luulette, miltä näyttäisi rajalla, velkakuormassa, wokessa, Migrissä, lipputangossa, bensatankissa taikka suomalaisessa kunniassa, mikäli vallassa olisivat pari Anttia kera vihreiden ja vasemmistoliiton? Moni ei uskalla ajatellakaan, miltä se näyttäisi.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
