

Matti Matikainen
Sampo Terho: Perheenyhdistämiskäytännöt kiristyvät – ”tiukempaa kuin koskaan aikaisemmin”
KOLUMNI | Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho kirjoittaa perheenyhdistämisen tiukennuksista.
Eduskunta hyväksyi eilen perheenyhdistämisedellytysten tiukentamisen äänin 102-67. Kiristystä vastaan äänestivät kaikki oppositiopuolueet, myös demarit yksimielisesti. Lakimuutosten tavoitteena on karsia Suomen vetovoimatekijöitä eli varmistaa, ettei Suomi näyttäydy muihin EU-maihin nähden poikkeuksellisen houkuttelevana turvapaikanhakumaana.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmälle perheenyhdistämiskäytäntöjen kiristys on merkittävä saavutus, jonka eteen on tehty paljon työtä. Suomen maahanmuuttopolitiikka järkevöityy askel askeleelta ja on nyt suoraan sanottuna myös tiukempaa kuin koskaan aikaisemmin. Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaan Suomi tiukentaa ”perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys”, joka nyt siis saatetaan voimaan. Tätä kirjausta ei olisi ohjelmaan tehty ilman meitä, eikä tätä lakia olisi syntynyt, ellemme olisi päättäväisesti sitä ajaneet.
Ulkomaalaislain tiukennus muuttaa perheenyhdistämisiä niin, että toimeentuloedellytys on toissijaista suojelua saaneiden kohdalla voimassa aina perheenyhdistämistä haettaessa (eli myös ns. vanhat perheet tulevat lain piiriin). Nykyisin perheenyhdistämisessä sovelletaan toimeentuloedellytystä vain, jos kyseessä on perhe, joka on muodostettu perheenkokoajan saavuttua Suomeen hakemaan turvapaikkaa (eli ns. uusi perhe). Toimeentulovaatimus ei kuitenkaan EU-direktiivin mukaisesti koske turvapaikan saaneita henkilöitä, jos he tekevät perheenyhdistämishakemuksen kolmen kuukauden sisällä turvapaikan saamisesta.
Oppositio on arvostellut lakimuutosta epäinhimillisyydestä. Täytyy muistaa, että kyseessä on EU:n perheenyhdistämisdirektiiviin yksiselitteisesti sallima maahanmuuttopolitiikan tiukennus. Useat valtiot ovat jo toteuttaneet toimeentuloedellytyksen ja säätäneet muitakin perheenyhdistämiskäytäntöjään tiukemmalle. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan maahan tulevalta henkilöltä voidaan oikeutetusti vaatia riittävät tulot, joiden kautta hän huolehtii maahan saapuvista muista perheenjäsenistään.
Muutos edistää perheenkokoajien kykyä vastata itse perheensä toimeentulosta, kannustaa työllistymään ja sitä kautta nopeuttaa kotoutumista yhteiskuntaan. Samalla humanitaarisen maahanmuuton veronmaksajalle aiheuttama taakka kevenee ja tilanne kohtuullistuu myös kantaväestön kannalta.
SAMPO TERHO
Jk. Tulosta siis tulee, ja kuten edellisessä blogissa lueteltiin, perussuomalaiset ovat vastoin meistä levitettyjä höpöpuheita saaneet jo valtavan määrän lupauksiaan pidettyä. Perussuomalaisten ensimmäinen vuosi hallituksessa on ollut kieltämättä vaativa, mutta samalla on saatu tavoitteitamme edistettyä enemmän kuin puolueemme historian kaikkina aiempina vuosina yhteensä. Tänään eduskunta jää istuntotauolle, hyvää juhannusta kaikille!
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.