

Yle
SDP:ltä varovaista nyökkäilyä valtavalle EU-elpymisrahastolle – Halla-aho: ”Moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus, nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle”
Saksan ja Ranskan johtajat esittivät maanantaina valtavaa 500 miljardin elpymisrahastoa, josta EU jakaisi avustuksia koronan heikentämille EU-maille. Ehdotus on hyvin poikkeuksellinen, sillä kyse ei ole enää lainasta vaan avustuksista, joita ei tarvitsisi maksaa takaisin. Suomen linjana on aikaisemmin ollut tällaisten ehdotusten torjuminen, mutta hallitus lähettää ristiriitaisia signaaleja.
Kun rahastoehdotus tuli julkisuuteen, kommentoi sitä ensimmäisten joukossa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sdp.). Hänen mukaansa Suomen kanta elpymisrahastoon on ”rakentava ja avoin”. Kanta on hyvin eri sävyinen kuin Suomen ehdottoman kielteinen kanta aiempina vuosina.
Aiheesta keskusteltiin keskiviikon A-studiossa.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) piti Tuppuraisen lausuntoa kummallisena.
– Käytännössä kaikki muut pienet nettomaksajamaat – Itävalta, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi ovat sanoneet enemmän tai vähemmän jyrkän ”ei”:n näille suunnitelmille. Suomi sen sijaan suhtautuu näihin melko positiivisesti, Halla-aho kommentoi ja jatkoi:
– Tällaisilla tulonsiirto- ja yhteisvastuujärjestelmillä on moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus sekä siellä rahan saajapäässä että maksajapäässä. Saajapäässä ei tukien antaminen ei luo kannustetta tervehdyttää rakenteita – tästä Etelä-Euroopan jäsenmaat kärsivät. Tätä laskuahan me olemme maksaneet Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta nyt vuosikausia.
Halla-ahon mukaan elpymisrahasto nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle.
Ohjelmaa juontanut Katri Makkonen totesi, että myös Saksa on aikaisemmin ollut tässä asiassa hyvin tiukka, mutta että maan linja on nyt muuttumassa. Hän kysyi, eikö tämä kerro siitä, että nyt tarvitaan poikkeuksellisia keinoja. Halla-aho vastasi:
– Saksan tiukka linja on jossain määrin retoriikkaa. Se ei niinkään liity Saksan kansallisen edun puolustamiseen vaan pikemminkin halutaan muun Euroopan omaksuvan saksalaisen taloudenpitokulttuurin, mitä ei selvästikään ole tapahtumassa. Täytyy muistaa se, että Saksalla on hyvin paljon saatavia kriisimaista. Saksalla on erittäin voimakas oma intressi.
Kokoomuskansanedustaja Antti Häkkänen jatkoi:
– Saksa on jäämässä suurista maista nyt yksin tämän vastuullisen talouslinjan edustajana. Ongelma on se, että kun Suomi on perinteisesti ollut pohjoismaiden, Hollannin ja Itävallan kanssa Saksan mukana samassa porukassa ja tukenut kohtuullisen vastuullista taloudenhoitoa, kilpailukyvyn rakentamista maiden omavastuisuutta asioiden hoidosta. Nyt Suomen hallitus on lähtenyt ulos näistä ryhmistä.
Häkkänen pohti, onko Suomen hallituksella jonkinlainen piilossa oleva EU-linja. Jos tällainen on, se pitäisi keskustella yhdessä läpi, jotta saataisiin selko siitä, missä porukassa Suomi seisoo.
Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmyri Antti Kurvinen ei ollut havainnut samoja huolia. Hän vastasi:
– Häkkäsellä on jotain päiväunien painajaisia. Ennen tänne tuloa varmistin vielä valtionvarainministeri Katri Kulmunilta (kesk.), että Suomi tekee erittäin vahvaa yhteistyötä Saksan ja niin sanottujen hansamaiden, Baltian maiden ja ja pohjoismaiden kanssa. Hallituksen mielestä Suomi on uudistuslinjalla, kasvun linjalla. Jos näitä tukipaketteja pyöritellään EMV:n kautta, näitä SURE:ja, niin on selvää, että niiden ehdoksi pitää asettaa uudistusten toteuttaminen. Näitä tarvitaan Suomessakin, esim, soteuudistus ja paikallinen sopiminen.
Myös kansanedustaja Johannes Koskinen (sdp.) kommentoi asiaa:
– Vuosi sitten keskusteltiin, että EU tarvitsee lisärahoitusta ilmastopolitiikkaan, kasvupolitiikkaan, 5G-politiikkaan jne. Nyt paketti kääntää katseet – rahoitusta käytettäisiinkin pääsääntöisesti koronakustannuksiin. Sehän on virheellistä. Periaatteessa koronastakin päävastuu on jokaisella maalla, ja niillä on mahdollisuus ottaa velkaa kriisinhoitoon.
– Miksi tämä asia on niin auki? On mahdollista, että asiaan tulee muutoksia – enemmän lainapainotteisuutta.
Koskinen petasi omassa puheenvuorossaan monimutkaista ajatusta siitä, että kriisimaat maksaisivat elpymisrahastosta saamaansa tukia tulevilla koheesiorahastosaatavilla.
– Jos rahaston käyttötarkoitusta muutetaan kohti sitä, että parannetaan tulevan kasvun edellytyksiä koko Euroopassa, ja kohdistuu enemmän uusille alueille, ilmastopolitiikkaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on mahdollista, että nopeasti annettavista tuista sitä saava maa maksaisi tulevilla koheesiorahasto- tai muilla satavilla. Tämä tasaisi monivuotisen kauden.
Juontaja kysyi vierailta, pitäisikö EU:n olla solidaarinen ja näyttää yhtenäiseltä.
Halla-aho vastasi:
– EU on integraatiokierteessä. Erilaiset integraatioprojektit, joista epäonnistunein on varmaankin yhteisvaluutta euro, synnyttävät kriisejä tai annakin mahdollistavat kriisejä, joiden ratkaisemiseksi tarjotaan lisää integraatiota – kuten tässäkin tapauksessa. Perusteluna on aina se, ettei ole meidän etumme, että järjestelmä romahtaa. Ei tietenkään ole, mutta kysymys kuuluu, onko meidän syytä kuulua tällaiseen järjestelmään, jonka romahtamiseen meillä ei ole varaa, vaan meidän pitää sitoa itsemme maksamaan toisten velkoja.
Häkkänen arvioi Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvavan voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hän piti järkevänä yhteistoimintaa silloin kun tehdään yhteisiä suuria hankkeita, jotka eivät muuten toteutuisi, esimerkiksi infrastruktuurihankkeet ja yhteiset sisämarkkinat.
– Näitä pitää tukea, totta kai. Mutta siinä tilanteessa, joissa jäsenvaltion oma vastuu omista asioista – oman koulutusjärjestelmän, omien työmarkkinoiden ja yritystoiminnan kehittämisestä -ruvetaan siirtämään muiden maksettavaksi, niin siinä tehdään karhunpalvelus koko Euroopalle, Häkkänen huomautti.
Kurvisen mukaan tarvitaan jokaisen jäsenvaltion omaa vastuuta omasta taloudenpidosta. Mitään tällaista moraalikatoa ei saa tulla. Jokaisen jäsenmaan pitää vastata viime kädessä omasta talouspolitiikastaan.
Komission elpymisrahastoehdotus julkistettaneen ensi viikolla.
Katso A-studion lähetys Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Elpymisrahasto Katri Makkonen Johannes Koskinen Antti Kurvinen Antti Häkkänen Moraalikato Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Karlsruhen tuomarit: Tarkoituksenamme on vahvistaa Eurooppaa

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

”Ministeriaitiosta asti valehdellaan kansalle, että euro on Suomelle hyvä valuutta”

Vimmattu vääntö tukipaketeista – Koskenkylä: Suomen hallituksen ja eduskunnan otettava kantaa siihen, noudatetaanko EU:n perussopimuksia

Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen

Hallitus ja kokoomus langettivat suomalaisille yli kahden miljardin uudet takausvastuut europaketteihin
Viikon suosituimmat

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.