LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turvapaikkahakemusten määrä on kääntynyt laskuun paitsi Suomessa myös koko EU:ssa. Suomessa turvapaikanhakijat jättivät tammi–syyskuussa 2025 yhteensä 1 504 ensimmäistä hakemusta, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana 2024. EU-tasolla hakemuksia oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 399 000 eli 23 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan turvapaikkahakemusten määrä on kääntynyt laskuun sekä Suomessa että koko EU:ssa.
EU-tasolla turvapaikanhakua hillitsevät nyt tiukentunut rajavalvonta ja esimerkiksi yhteistyö kolmansien maiden kanssa tarkoituksena rajoittaa Välimeren yli Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten määrää.
Migrin kehitysjohtaja Johannes Hirvelä kertoo, että viime vuosien aikana turvapaikkahakemusten määrä EU-alueella ei ole heijastunut Suomeen.
– Hakemusmäärän kasvua hillitsevät edelleen esimerkiksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta sekä Suomen maatieteellinen sijainti, Hirvelä kertoo.
Turvapaikkahakemusten määrän lasku tuo helpotusta EU:n migraatiokriisiin, mutta se herättää myös joitakin kysymyksiä esimerkiksi siitä, lisääkö hakemusten vähentyminen kenties painetta laittomiin reitteihin, mikä kasvattaa ihmiskaupan ja merionnettomuuksien riskejä.
Pohjoismaiden maahanmuutosta vastaavat ministerit kokoontuivat äskettäin Helsinkiin etsimään keinoja turvapaikanhakijoiden palautusten tehostamiseksi. Tilannekuva ministereillä on pitkälti yhteinen, ja turvapaikanhakua halutaan vähentää huomattavasti. Myös esimerkiksi Tanskan tavoitteena on jo pitkään ollut nolla turvapaikanhakijaa vuodessa.
Pohjoismaiden maahanmuuttoministerit toivovat EU:lta vahvempaa tukea rajavalvontaan. Suomen sisäministeri Mari Rantasen mukaan siirtolaiset tulisi pysäyttää jo ennen Eurooppaan saapumista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kuluneen vuoden aikana opiskelijoiden hakemusmäärän viime vuosien nopea kasvu on pysähtynyt. Samaan aikaan Suomeen hakeutuvien työntekijöiden ja turvapaikanhakijoiden määrät ovat selvästi vähentyneet, Migrin tiedoista selviää.
Pohjoismaiden maahanmuutosta vastaavat ministerit kokoontuivat tiistaina Helsinkiin etsimään keinoja turvapaikanhakijoiden palautusten tehostamiseksi. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen pitää Ylessä julkaistun uutisen mukaan palautusten suurimpana ongelmana sitä, että vain viidennes palautuspäätöksistä toteutuu, vaikka päätös palauttamisesta olisi jo tehty.
Yhdysvallat vaatii turvapaikanhakuun muutoksia, joiden myötä turvapaikoista tulisi väliaikaisia. Tavoitteena olisi, että turvapaikan saaneet palaisivat kotimaahansa heti tilanteen rauhoituttua. Lisäksi turvapaikkaa olisi haettava ensimmäisestä turvallisesta maasta, jolloin vaeltelu läpi Euroopan jäisi pois. Omassa pakolaispolitiikassaan Yhdysvallat asettaa vainotut valkoiset etusijalle.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
