LEHTIKUVA
Euroopan parlamentin maatalous- ja ympäristövaliokunnat äänestivät tänään Euroopan komission metsien monitorointiehdotuksen hylkäämisen puolesta luvuin 80 puolesta, 46 vastaan. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen pitää äänestystulosta erinomaisena Suomelle.
Sebastian Tynkkysen mielestä olisi järjetöntä antaa metsien valvonnassa lisää vaikutusvaltaa EU:lle. Samalla tällä aiheutettaisiin uusia velvoitteita ja kustannuksia, mikä olisi räikeästi vastoin sitä yksinkertaistamista, mitä komissio väittää tällä kaudella ajavansa.
– Lisäksi voimme olla varmoja, että jos komissio lähtisi keräämään nyt yksityiskohtaista tietoa jäsenvaltioiden metsistä, niin seuraava Suomea kurittava ehdotus, jossa tätä tietoa hyödynnetään, olisi jo nurkan takana. Emme halua komissiota kyttäämään metsiämme, Tynkkynen linjaa.
Tynkkynen pitää valiokuntaäänestyksen tulosta harvinaisena ja vahvana signaalina komissiolle. Samalla hän näkee tämän myös merkkinä oikeistoryhmien yhteistyön mahdollisuuksista laajemmin.
– Tämä oli megafonitason viesti komissiolle: komissio pitäköön näppinsä irti jäsenmaiden metsistä. Brysselin valtapelissä äänestystulos on iso ja harvinainen pommi. Kaataminen oli nyt mahdollista, koska monitorointiehdotus äänestettiin nurin oikeistoryhmien voimin. Tältä se yhteistyö voisi näyttää myös muissa asioissa, jos kokoomusryhmä EPP uskaltaisi useammin toimia kuten oikeistoryhmältä voisi odottaa. Oikeistoryhmien yhteistyöllä Eurooppaa saataisiin vietyä terveeseen suuntaan, Tynkkynen toteaa.
Mikäli komissio ei vedä ehdotustaan valiokuntien torjuvan äänestystuloksen jälkeen pois, seuraavaksi monitorointiehdotuksen hylkääminen etenee äänestettäväksi Euroopan parlamentin täysistuntoon.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultiin tänään asiantuntijoita hallituksen ilmastovuosikertomuksesta. Perussuomalaiset korostivat, että maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikkaan on ongelmallista ja vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, talouden ja elinkeinot.
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona äänestyksessä hallituksen esityksen metsävähennyksen korottamisesta 60 prosentista 75 prosenttiin. Päätös on merkittävä askel kohti aktiivisempaa metsätaloutta ja kotimaisen metsäsektorin vahvistamista. Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio, Jari Koskela ja Juha Mäenpää iloitsevat ratkaisusta, joka tukee kotimaista omistajuutta, yrittäjyyttä ja metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Minna Reijonen, Sara Seppänen ja Antti Kangas ottavat vahvasti myönteisen kannan hallituksen esitykseen, jolla metsävähennyksen enimmäismäärä nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Uudistus tukee suomalaista perhemetsätaloutta, lisää puun tarjontaa ja vahvistaa kotimaista omistusta tilanteessa, jossa ulkomainen ja institutionaalinen metsäomistus on kasvussa.
Hallitus vahvistaa suomalaisen metsänomistajan asemaa, puolustaa kotimaista yksityisomistusta sekä tukee alueellista yrittäjyyttä ja työllisyyttä, kertoi valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, kun hän esitteli keskiviikkona hallituksen esityksen, joka koskee metsäverotuksessa sovellettavan metsävähennyksen korottamista.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla metsävähennyksen enimmäismäärää korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Metsävähennys on verotuksessa tehtävä vähennys, jonka saa silloin, kun on ostanut metsää ja saa tuloa puun myynnistä.
Viikon suosituimmat
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
