Siis mitä? Ulkoministeriön verkkosivujen mukaan Suomi ja Venäjä olisivat rajat ylittävässä yhteistyössä vuoteen 2027 saakka – oikeasti EU väänsi jo rahahanat kiinni

Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on viime vuosina toteutettu ja rahoitettu EU:n ulkorajayhteistyöohjelmia, joiden lähes 180 miljoonan euron rahoituksesta puolet tulee EU:lta ja puolet Suomelta ja Venäjältä. Vaikka EU-komissio keskeytti yhteistyöohjelman jo maaliskuun alussa, ulkoministeriön verkkosivujen mukaan yhteistyö jatkuisi edelleen vuoteen 2027 saakka.

Ulkoministeriön verkkosivuilta löytyy hämmentävä tieto: sivujen välittämän informaation mukaan Suomi ja Venäjä tekevät parhaillaan rajat ylittävää yhteistyötä, joka jatkuu vielä vuosia eteenpäin.

UM:n sivujen mukaan Suomi ja Venäjä tekevät hankeyhteistyötä yli 1 300 kilometriä pitkän rajansa molemmin puolin. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa yhdistetään Euroopan unionin rahoitusta ja kansallista rahoitusta. EU ja ohjelmiin osallistuvat maat rahoittavat ohjelmia tasapuolisesti. Tavoitteiden ja hankkeiden valinta tapahtuu osapuolten kanssa yhdessä.

Ohjelmiin kuuluvilla hankkeilla edistetään ohjelma-alueiden taloudellista kehitystä, ympäristöyhteistyötä, rajan ylitysten sujuvuutta sekä koulutus-, tutkimus- ja kulttuuriyhteistyötä.

Kolmen ohjelman puitteissa on rahoitettu kaikkiaan 160 kehittämishanketta ja 14 investointihanketta. Ohjelmien yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on 179 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 50 prosenttia tulee EU:lta ja Suomen ja Venäjän osuus on kummankin osalta 25 prosenttia.

Venäjän taloutta murennetaan pakotteilla

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa, länsimaat vastasivat ennennäkemättömän kovilla ja laajoilla talouspakotteilla, jotka ovat tuhoamassa Venäjän rahataloutta.

Pakotteisiin kuuluu esimerkiksi vientikieltoja, lentokoneiden ylilentojen kieltämistä sekä transaktioiden keskeyttämistä Venäjän keskuspankin kanssa. Pakotteiden tehoa vahvistavat yksityisten ihmisten ja yritysten vapaaehtoiset toimet. Useimmat merkittävät länsimaiset yritykset ovat jo ajaneet alas liiketoimintansa Venäjällä.

Venäjän länteen sijoittamia valuuttavarantoja on myös jäädytetty, ja lisäksi kansainvälinen yhteisö on alkanut sulkea venäläisiä pankkeja pois kansainvälisestä Swift-rahansiirtojärjestelmästä.

Venäjän ja EU:n välit ovat katkolla kauas tulevaisuuteen, jopa useiksi vuosikymmeniksi. Vaikka ulkoministeriön verkkosivujen mukaan Suomi – osana EU:ta ja osin EU:n varoilla – olisi jatkamassa yhteistyöohjelmia Venäjän kanssa, tosiasiassa näin ei enää ole, sillä EU-komissio väänsi yhteistyöohjelmien rahahanat kiinni jo viime viikolla.

Komission päätöksellä Venäjälle ei enää EU-rahaa

Komissio tiedottaa, että rajat ylittävä yhteistyö ja valtioiden välinen yhteistyö Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa on päättynyt.

Komission päätös tarkoittaa muun muassa sitä, että Venäjälle tai osaan ohjelmista osallistuneelle Valko-Venäjälle ei enää tulla suorittamaan EU-maksuja. Yhteistyö molempien maiden kanssa keskeytetään siten myös ohjelmakauden 2021–2027 ohjelmissa.

Ulkoministeriö rahoitti arktista yhteistyöhanketta

Ulkorajayhteistyöohjelmien lisäksi ulkoministeriö on viime vuosina rahoittanut Venäjän kanssa tehtävää hankeyhteistyötä Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön rahoituksella eli IBA-rahoituksella. Kyse ei ole varsinaisista avustushankkeista Venäjälle. Ulkoministeriön verkkosivujen mukaan IBA-yhteistyö olisi jatkumassa vuoteen 2023 saakka.

IBA-rahoituksella toimeenpannaan Suomen kansallisia tavoitteita Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyössä ja lisäksi sillä on edistetty hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa. Viime vuonna IBA-hankkeisiin osoitettiin kaikkiaan 4,4 miljoonaa euroa. IBA-yhteistyö rahoitetaan ulkoministeriön pääluokkaan osoitetusta määrärahasta.

Ulkoministeriön sivuilta on edelleen luettavissa linjaus, jonka mukaan IBA-hankkeet ovat osa hallituksen strategista Suomi kokoaan suurempi maailmalla -kokonaisuutta.

IBA-rahoituksen kerrotaan myös samalla tukevan hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa. IBA-linjauksen mukaan Hallituksen Venäjä-politiikan tavoitteita tuetaan toteuttamalla hankkeita Venäjä-suhteiden hoidon kannalta keskeisillä sektoreilla. Yhteistyötä toteutetaan EU:n yhteisten Venäjä-politiikkalinjausten puitteissa. Keskeisiä aiheita ovat mm. ympäristö, ilmastoyhteistyö, liikkuvuus ja rajan toimivuus, taloudellinen yhteistyö sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja asiantuntijatason kontaktien lisääminen.