Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja ja perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos pitää maahanmuuton pisteytysjärjestelmää suorastaan huijauksena.
– Se voi kuulostaa maallikon korvissa hyvältä, että on jotain pisteitä. Käytännössä se on fuula-juttu, jolla otetaan tänne ihmisiä etsimään työtä ilman mitään etukäteistietoa työpaikasta. Tässä koetetaan huijata suomalaisia ja halutaan saada vain uusi väylä halpatyövoimalle, Grönroos arvostelee.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) on käynnistänyt selvityksen työperäisen maahanmuuton malleista ja maahanmuuton pisteytysmalleista eri maissa.
– Nykyinen systeemi, jossa työperäistä maahanmuuttoa kontrolloidaan muun muassa vähimmäistulorajalla, on sinänsä hyvä, kunhan tulorajaa vain saataisiin kiristettyä riittävästi, Grönroos sanoo.
Maahanmuuton lobbarit asialla
Maahanmuuton pisteytysjärjestelmän yhteydessä puhutaan usein Kanadan mallista. Siinä henkilö voi saada pisteitä oleskelulupaan, jos hän osaa hyvin kielen, hänellä on koulutusta ja hän on tietyn ikäinen.
Suomen Perustan maahanmuuttotutkija Samuli Salminen katsoo, että pisteytyksellä haetaan pikakaistaa tietynlaiselle maahanmuutolle.
– Tässä puhuvat maahanmuuton lobbaajat, jotka haluavat Suomeen lisää massamaahanmuuttoa kehitysmaista nykyisten vuosittain tulevien 50 000 päälle. Se olisi todennäköisesti uusi väylä kiertää halpatyövoimaa rajoittavia esteitä, Salminen arvioi.
Hänen mielestään pisteytysmalli sopii hyvin Elinkeinoelämän keskusliiton ja kokoomuksen toiveisiin.
– Silloin ei tarvitsisi käydä läpi saatavuusharkintaa, joka koskee osaa halpatöihin tulevista tällä erää, Salminen sanoo.
Lasku lankeaa veronmaksajille
Salmisen mukaan suurten ikäluokkien poistumaa työmarkkinoilta ei kannata paikata maahanmuuttajilla, sillä hekin vanhenevat.
– Sitten tarvittaisiin yhä suurempi joukko uusia maahanmuuttajia. Suomenkin väkiluku olisi kohta kymmeniä miljoonia henkilöitä ihan vain sillä, että maahanmuutolla halutaan pitää väestön ikärakenne jossain tietyssä pisteessä, Salminen selvittää.
Suomalaiset veronmaksajat joutuvat jo nyt maksamaan maahanmuuton aiheuttamia suuria kustannuksia.
– Lasku jää viime kädessä tulevien sukupolvien maksettavaksi, koska tulee enemmän ja enemmän maahanmuuttajia, jotka pärjäävät heikosti, Salminen toteaa.
Esimerkiksi kantaväestöön verrattuna kolminkertainen määrä vieraskielisistä saa vuosittain toimeentulotukea.
– Suomeen tuleva maahanmuutto käyttää enemmän palveluja kuin maksaa veroja, eli siitä ei ole apua julkiselle taloudelle, Grönroos mainitsee.
Ratkaisuna tiukka maahanmuuttopolitiikka
Perussuomalaiset on ajanut vuosikausia sitä, että sosiaaliturva rajattaisiin vain Suomen kansalaisille. Suomen Perustan Grönroosin ja Salmisen mukaan tämä malli ei kuitenkaan yksin ratkaise haitallisen maahanmuuton ongelmia.
– Ensisijainen vaihtoehto olisi keskittyä maahanmuuttopolitiikkaan, millä kriteereillä Suomeen pääsee, Salminen katsoo.
Grönroosin mielestä kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva on kannatettava ajatus, mutta tiukka maahanmuuttopolitiikka on hänestä ainoa ratkaisun avain.
– Mieluummin isketään toimenpiteisiin, joilla saadaan suoraan torjuttua haitallista maahanmuuttoa. Esimerkiksi mainitsemani vähimmäistulorajat olisivat hyvin käytännöllinen toimenpide, jolla saataisiin karsittua heikosti toimeentulevaa maahanmuuttoa Euroopan ulkopuolelta, Grönroos sanoo.