Taustatietomuistion mukaan kasvojen peittämisen kieltämistä ei voi tarkastella irrotettuna muusta lainsäädännöstä. Sääntelyn paikka ja sisältö määräytyvät sen mukaan, mitä tavoitteita halutaan edistää.
Kasvojen peittämisen kieltämisen tavoitteena voi olla esimerkiksi parantaa yleistä turvallisuutta ja rikostorjunnan mahdollisuuksia, vahvistaa yhteiselämän periaatteita, turvata suomalaista kulttuuria ja elämäntapaa sekä edistää avoimuuteen perustuvaa vuorovaikutusta. Kasvojen peittämisen kieltämisen tavoitteena voisi olla myös naisten oikeuksien, sukupuolten välisen tasa-arvon sekä lasten oikeuksien edistäminen.
– Seuraavaksi arvioimme hallituksessa, voidaanko kasvojen peittämisen kieltämistä viedä eteenpäin jo tällä hallituskaudella, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.
Kielto voimassa jo monissa Euroopan maissa
Useissa Euroopan maissa, kuten Ranskassa, Belgiassa, Tanskassa ja Alankomaissa on jo voimassa täysi tai osittainen kasvojen peittämisen kielto. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on hyväksynyt yleiset kiellot kasvojen peittämisestä julkisissa tiloissa, jos ne perustuvat hyväksyttävään tavoitteeseen, kuten yhteiselämän turvaamiseen, ja jos valtiolle on katsottu kuuluvan tällaisissa kysymyksissä laaja harkintavalta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra linjasi jo aiemmin kesällä, että burkat, niqabit ja pikkutyttöjen huivit pitäisi Suomessa kieltää kokonaan, kuten perussuomalaiset on jo vuosia vaatinut. Ensimmäiseksi ne pitäisi kieltää kouluissa.
Täsmällinen sääntely
Kasvojen peittämisen kieltävää sääntelyä voidaan lähtökohtaisesti pitää mahdollisena myös Suomessa edellyttäen, että sääntely laaditaan täsmällisesti, siihen sisällytetään kohtuulliset ja selkeästi perustellut poikkeukset ja että se noudattaa suhteellisuusperiaatetta.
Sisäministeriössä ministerin käyttöön valmistellun taustatietomuistion mukaan asian edistäminen edellyttää huolellista oikeudellista arviointia sekä suhteuttamista perusoikeusjärjestelmään, kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin ja voimassa olevaan lainsäädäntöön.