Hallituksen kaavailema pääsykoeuudistus on hyvin ongelmallinen, sanoo perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

– Uudistus muodostaisi pullonkaulan ja kilpailun ylioppilaskokeisiin ja tekisi lukiosta entistäkin enemmän ”kolmivuotisen valmennuskurssin”. Eikö hallituksessa ole mietitty, mitä tällainen tehotuotanto pidemmän päälle aiheuttaa esimerkiksi nuorten hyvinvoinnille?

– Jo tällä hetkellä monet lukiolaiset pelaavat varman päälle esimerkiksi niin, että eivät valitse oppiaineita, joista eivät todennäköisesti saisi tarpeeksi hyvää arvosanaa. Tämä ei ainakaan lisää esimerkiksi matemaattisten aineiden suosiota, Slunga-Poutsalo huomauttaa ja osoittaa ristiriidan hallituksen eri tavoitteiden välillä.

Ylioppilastodistus ei saa vaikuttaa loppuelämään

Kaikkein pahinta uudistuksessa olisi se, että se olisi haitallinen niille lukuisille nuorille, jotka eivät lukiossa syystä tai toisesta pysty saavuttamaan riittävän korkeita arvosanoja.

– Lukion valinnoilla tai ylioppilastodistuksella ei saa olla koko loppuelämään vaikuttavia seurauksia. Nuorella pitää olla mahdollisuus kouluttautua korkealle myöhemminkin ja tavoitella unelma-alaa lukiomenestyksestä riippumatta, Slunga-Poutsalo vaatii.

Haluammeko kiihdyttää eriarvoistumista?

Uudistus olisi ongelmallinen myös siksi, että pojat kypsyvät opiskelemaan myöhemmin kuin tytöt.

– Lääketieteellisen pääsykokeissa tehtiin simulaatio, jossa todettiin, että naisten määrä olisi noussut huomattavasti, jos valinta olisi tehty pelkän ylioppilastodistuksen perusteella. Jo nyt miehet alkavat olla selvänä vähemmistönä lähes alalla kuin alalla, Slunga-Poutsalo huomauttaa.

Toisaalta uudistuksella olisi vakavia alueellisia ja alakohtaisia vaikutuksia.

– Haluammeko kiihdyttää Suomen alueellista eriarvoistumista? Entä haluammeko todella, että yliopistoissa korostuvat entistä enemmän eliittialat ja sitten ”kaatosarja”, jonne menevät loput, olivatpa alaan motivoituneita tai eivät? Slunga-Poutsalo ihmettelee.

Pääsykokeita järkeistettävä

Perussuomalaisten mielestä jatko-opintojen sisäänottojärjestelmiä on uudistettava, mutta ei sulkemalla ovia herkässä iässä olevien nuorten kohdalta.

– Pääsykokeiden järkeistäminen, jota jo monessa yliopistossa ja oppialalla tehdäänkin, sekä erilaisten hakuryhmien kehittäminen ovat huomattavasti parempia vaihtoehtoja, niin hallituksen tavoitteiden kuin nuorten itsensäkin kannalta, Slunga-Poutsalo toteaa.

SUOMEN UUTISET