

LEHTIKUVA
Somaliaan paluumuuttanut Said: Vain varakkaat pääsevät täältä Suomeen
Somaliasta Suomeen lapsena muuttanut ja sittemmin kotimaahansa suomalaisen vaimonsa kanssa palannut Said arvostelee kovin sanoin suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka avaa ovensa myös elintasopakolaisille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerolan mielestä Suomen pitäisi tehdä Somalian turvallisuustilanteesta uusi arvio, vaikka ulkoministeriön matkustustiedotteen mukaan maan turvallisuustilanne on huono ja arvaamaton. Eerola perustelee vaatimustaan Somaliaan muuttaneen tuttavansa kokemuksilla alueen vakaista olosuhteista.
Soitimme tuolle noin 30-vuotiaalle miehelle, jota kutsutaan tässä jutussa nimellä Said. Hän tuli Somaliasta Suomeen kymmenvuotiaana vuonna 1994. Runsaat puoli vuotta sitten hän muutti suomalaisen vaimonsa ja lastensa kanssa takaisin Somaliaan. Koti sijaitsee nyt Hargeisan kaupungissa.
– Halusin näyttää lapsille minkälaista elämä ja ihmiset ovat Somaliassa. Tähän mennessä vaimo ja lapset ovat pärjänneet ihan hyvin täällä ja vietämme normaalia perhe-elämää. Täällä on vapaus, joka puuttui Suomessa. Enää ei tarvitse asua kerrostalossa, jossa on hiljaisuusaika ja eläimiä näkee muuallakin kuin eläintarhassa, Said kiittelee.
Somalimaa rauhallista aluetta
Hargeisa sijaitsee Somalian pohjoisosassa. Alue julistautui Somaliasta itsenäiseksi Somalimaaksi vuonna 1991, mutta ei ole saanut muilta valtioilta tunnustusta itsenäisyydelleen. Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteen mukaan Somalimaa on ollut suhteellisesti ottaen maan vakainta seutua mm. järjestäytyneemmän hallintonsa takia. Alueella on ollut kuitenkin yksittäisiä levottomuuksia ja terrori-iskuja. Said on kokenut olosuhteet toisin.
– Täällä on ollut ihan rauhallista ja jopa rauhallisempaa kuin Suomessa. Siellä sai jatkuvasti lukea lehdistä, että joku on tappanut toisen. Sama tilanne on Ruotsissa, jossa tapahtui esimerkiksi Ikean puukotukset.
Somalimaan olosuhteet vaikuttivat osaltaan siihen, että Suomen maahanmuuttovirasto perui erään Suomeen saapuneen somalialaisen turvapaikkahakemuksen. Päätöksessä nojataan UNHCR:n arvioon, jonka mukaan Somalimaan tilanne yleisen väkivallan tai mittavien järjestyshäiriöiden osalta ei ole sellainen, että se aiheuttaisi vakavaa haittaa asukkaille.
Oikeasti apua tarvitsevat
eivät pääse koskaan pois
Saidin mielestä Hargeisassa on eniten korjattavaa palveluissa ja infrastruktuurissa. Esimerkiksi EU on rahoittanut kaupungin uutta vesilaitosta, jolla varmistetaan asukkaiden vedensaanti.
– Peruspalveluissa on paljon parannettavaa, sillä ne ovat huonoja. Itse yritän järjestää tänne suomalaisen firman rakentamaan uuden sähkövoimalan eli toimin tavallaan konsulttina.
Ihmisten elintaso vaihtelee Saidin mukaan äärilaidasta toiseen ja humanitaariselle avulle on tarvetta.
– Täällä on ihmisiä, jotka asuvat alle eurolla päivässä ja sitten on todella rikkaita. Ne, jotka tarvitsevat apua ovat olleet täällä aina. He eivät pääse koskaan pois, sillä heillä ei ole varaa lähteä mihinkään. Ainoastaan varakkaat perheet pystyvät lähettämään sukulaisiaan vaikkapa Suomeen, Said kertoo.
Rikolliset karkotettava Suomesta
Yksi syy sille, miksi Said käyttää nimimerkkiä on hänen kritiikkinsä rikkaita maanmiehiään kohtaan.
– Suomen valtion pitäisi toimia ja sanoa, että mikäli joku ns. elintasopakolainen tulee maahan, niin hänen on paras lähteä takaisin lähtömaahan. Ihmisillä on tietenkin eri syitä lähteä täältä pois. Olen sanonut: miksi lähteä Suomeen, jossa on lyhyt kasvukausi? Täällä voi harjoittaa maanviljelyä läpi vuoden.
Oikeasti turvapaikan tarpeessa oleva tai vaikka opiskelemaan Suomeen tuleva somalialainen kärsii Saidin mielestä, jos maan vieraanvaraisuutta käytetään hyväksi tai tehdään rikoksia.
– Kaikki somalit eivät ole huonoja ihmisiä, mutta rikoksentekijöiden tai elintason takia maahan tulevien somalien takia somali on suomalaisille sama kuin kirosana. Täällä on kovasti ihmetelty esimerkiksi miksi raiskauksesta on annettu tuomioksi vain ehdonalaista. Minusta rikoksen tehneet maanmiehet pitäisi karkottaa Suomesta, sillä he pilaavat kunnollisten somalialaisten maineen, Said painottaa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eerola: Turvapaikanhakijoita tänä vuonna jopa yli 20 000

Slunga-Poutsalo: Elintasosurffarit käännytettävä pikaisesti – eriarvoistavat tuet poistettava

Ei ihme, että Välimerellä käy kuhina – laitonta maahanmuuttoa pyörittää ammattimainen markkinointikoneisto
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää