Somaliasta Suomeen lapsena muuttanut ja sittemmin kotimaahansa suomalaisen vaimonsa kanssa palannut Said arvostelee kovin sanoin suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka avaa ovensa myös elintasopakolaisille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerolan mielestä Suomen pitäisi tehdä Somalian turvallisuustilanteesta uusi arvio, vaikka ulkoministeriön matkustustiedotteen mukaan maan turvallisuustilanne on huono ja arvaamaton. Eerola perustelee vaatimustaan Somaliaan muuttaneen tuttavansa kokemuksilla alueen vakaista olosuhteista.
Soitimme tuolle noin 30-vuotiaalle miehelle, jota kutsutaan tässä jutussa nimellä Said. Hän tuli Somaliasta Suomeen kymmenvuotiaana vuonna 1994. Runsaat puoli vuotta sitten hän muutti suomalaisen vaimonsa ja lastensa kanssa takaisin Somaliaan. Koti sijaitsee nyt Hargeisan kaupungissa.
– Halusin näyttää lapsille minkälaista elämä ja ihmiset ovat Somaliassa. Tähän mennessä vaimo ja lapset ovat pärjänneet ihan hyvin täällä ja vietämme normaalia perhe-elämää. Täällä on vapaus, joka puuttui Suomessa. Enää ei tarvitse asua kerrostalossa, jossa on hiljaisuusaika ja eläimiä näkee muuallakin kuin eläintarhassa, Said kiittelee.
Somalimaa rauhallista aluetta
Hargeisa sijaitsee Somalian pohjoisosassa. Alue julistautui Somaliasta itsenäiseksi Somalimaaksi vuonna 1991, mutta ei ole saanut muilta valtioilta tunnustusta itsenäisyydelleen. Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteen mukaan Somalimaa on ollut suhteellisesti ottaen maan vakainta seutua mm. järjestäytyneemmän hallintonsa takia. Alueella on ollut kuitenkin yksittäisiä levottomuuksia ja terrori-iskuja. Said on kokenut olosuhteet toisin.
– Täällä on ollut ihan rauhallista ja jopa rauhallisempaa kuin Suomessa. Siellä sai jatkuvasti lukea lehdistä, että joku on tappanut toisen. Sama tilanne on Ruotsissa, jossa tapahtui esimerkiksi Ikean puukotukset.
Somalimaan olosuhteet vaikuttivat osaltaan siihen, että Suomen maahanmuuttovirasto perui erään Suomeen saapuneen somalialaisen turvapaikkahakemuksen. Päätöksessä nojataan UNHCR:n arvioon, jonka mukaan Somalimaan tilanne yleisen väkivallan tai mittavien järjestyshäiriöiden osalta ei ole sellainen, että se aiheuttaisi vakavaa haittaa asukkaille.
Oikeasti apua tarvitsevat
eivät pääse koskaan pois
Saidin mielestä Hargeisassa on eniten korjattavaa palveluissa ja infrastruktuurissa. Esimerkiksi EU on rahoittanut kaupungin uutta vesilaitosta, jolla varmistetaan asukkaiden vedensaanti.
– Peruspalveluissa on paljon parannettavaa, sillä ne ovat huonoja. Itse yritän järjestää tänne suomalaisen firman rakentamaan uuden sähkövoimalan eli toimin tavallaan konsulttina.
Ihmisten elintaso vaihtelee Saidin mukaan äärilaidasta toiseen ja humanitaariselle avulle on tarvetta.
– Täällä on ihmisiä, jotka asuvat alle eurolla päivässä ja sitten on todella rikkaita. Ne, jotka tarvitsevat apua ovat olleet täällä aina. He eivät pääse koskaan pois, sillä heillä ei ole varaa lähteä mihinkään. Ainoastaan varakkaat perheet pystyvät lähettämään sukulaisiaan vaikkapa Suomeen, Said kertoo.
Rikolliset karkotettava Suomesta
Yksi syy sille, miksi Said käyttää nimimerkkiä on hänen kritiikkinsä rikkaita maanmiehiään kohtaan.
– Suomen valtion pitäisi toimia ja sanoa, että mikäli joku ns. elintasopakolainen tulee maahan, niin hänen on paras lähteä takaisin lähtömaahan. Ihmisillä on tietenkin eri syitä lähteä täältä pois. Olen sanonut: miksi lähteä Suomeen, jossa on lyhyt kasvukausi? Täällä voi harjoittaa maanviljelyä läpi vuoden.
Oikeasti turvapaikan tarpeessa oleva tai vaikka opiskelemaan Suomeen tuleva somalialainen kärsii Saidin mielestä, jos maan vieraanvaraisuutta käytetään hyväksi tai tehdään rikoksia.
– Kaikki somalit eivät ole huonoja ihmisiä, mutta rikoksentekijöiden tai elintason takia maahan tulevien somalien takia somali on suomalaisille sama kuin kirosana. Täällä on kovasti ihmetelty esimerkiksi miksi raiskauksesta on annettu tuomioksi vain ehdonalaista. Minusta rikoksen tehneet maanmiehet pitäisi karkottaa Suomesta, sillä he pilaavat kunnollisten somalialaisten maineen, Said painottaa.
MIKA RINNE