Hallituskauden suurin urakka, yhdistetty maakunta- ja sote-uudistus alkaa olla hyvällä mallilla. Tiistaina hallitus toi sote- ja maakuntauudistuksen ja niihin liittyvän valinnanvapausmallin eduskunnan päätettäviksi. Eduskunta keskustelee asiasta heti keskiviikkona TV-kameroiden paahteessa. Sen jälkeen valiokunnat ottavat lait käsittelyynsä.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) iloitsi, että eduskunta pääsee vihdoin käsittelemään isoa sote-lakipakettia ja mm. sen perustuslainmukaisuutta – mihin edellinen yritys kaatui viime vaalikaudella.

– Nyt pääsemme käsittelemään tätä eri valiokunnissa eikä vähiten perustuslakivaliokunnassa sitä, miten tämä uusi järjestelmä turvaa yhdenmukaiset ja yhdenvertaiset kansalaisille tärkeät peruspalvelut koko maassa, Mattila totesi.

Hän kehuu alueellista valmistelutyötä, missä on käytetty myös avointa alueuudistus.fi –sivustoa, joka on työssä hyvä lisä.

– Toivottavasti valmistelusta on ollut apua – kun päätösvalta siirtyy maakuntiin, sinne siirtyy paljon vastuuta ja valtaa, Mattila sanoi.

Pilotointi alkaa pian. Pian on tietoa, miten palveluketjut toimivat käytännössä. Vielä on paljon tehtävää ennen kuin eduskunta voi lait hyväksyä, Mattila puntaroi.

Sote-lait voimaan vuoden 2019 alussa

Maakuntien väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä heinä-syyskuun aikana. Sote-rahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset tehdään tämän vuoden aikana. Valinnanvapauden pilottihankkeita ryhdytään valmistelemaan tässä kuussa ja ne aloittavat viimeistään heinäkuussa 2018.

Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille tammikuun 2019 alussa. Tuolloin myös valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait tulevat voimaan.

Palveluiden tuottajaan sitoudutaan vuodeksi

Asukkaat saavat oikeuden valita terveyspalveluidensa tuottajan. Voit valita itse haluamasi sote-keskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla julkisesti omistettuja tai yksityisiä – tai kolmannen sektorin ylläpitämiä. Asiakasmaksut ovat kaikille samat.

Asiakas sitoutuu valintaansa vuodeksi. Jos asiakas tarvitsee erikoisempaa palvelua, kuten esimerkiksi fysioterapiaa, hän voi saada käyttöönsä asiakassetelin jolla hän pääsee hoitoon haluamaansa paikkaan. Paljon hoitoa tarvitsevat vammaiset tai ikäihmiset saavat henkilökohtaisen budjetin, joka arvioidaan yksilöllisesti.

Lakipakettia esitelleet ministerit vakuuttivat, että hallitus otti hyvin huomioon maakunnista tulleet lausunnot. Sääntöjä viilattiin esimerkiksi niin, että terveysalan yritykset toimivat erityisen avoimesti ja säännöillä varmistetaan, että maakunnat tietävät, minne raha menee ja minne verot on maksettu.

Suuria yrityksiä valvotaan tiukimmin

Veropakolaisuus esimerkiksi konsernivelkojen avulla aiotaan estää. Valvonta on sitä tiukempaa, mitä suurempi yritys on. Hallitus aikoo myös estää ns. kermankuorinnan, eli sen, että yksityiset terveysyritykset huolisivat vain helppoja ja voittoa tuottavia potilaita.

– Säännöillä ja kannustimilla varmistetaan, että yritysten kannattaa ottaa myös paljon hoitoa vaativia vaikeitakin potilaita. Yksikään terveysasema ei voi laittaa portsaria ovelle, peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vakuutti.

7-kohtainen lista yritysten valaisuun

Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti kertoo, että suuria yrityksiä valvotaan seitsenkohtaisen yksityiskohtaisen listan avulla, jolla suuri yritys pakotetaan avaamaan toimintansa ja rakenteensa melko tarkasti. Yli 20 miljardin euron suurkonserni täytyy avata toimintamaittain ja tytäryritysryhmittäin. Täytyy selvittää yrityksen toiminta, kertyneet varat ja niiden sijainti. Näin hankitaan kuva yrityksestä ja siitä, harrastaako se verosuunnittelua.

Ei lepsuilua

Finnwatch oli aikaisemmin päivällä moittinut hallituksen ratkaisua löperöksi. Pöysti kiisti tämän.

– Finnwatchilla oli 13-osainen lista. Meidän seitsenkohtainen listamme on keskitetty. Se pakottaa melko laajasti avaamaan yritystä. Hallitus on kyllä miettinyt asiaa, vaikkakin eri tavalla kuin Finnwatch, Pöysti vakuutti.

Pienet yritykset saavat osuutensa

Hallitus vakuuttaa myös, että pienet yritykset saavat osansa terveysalan markkinoista. Tämä varmistetaan säännöillä. Asiasta on myös väännetty kättä kulisseissa – pienet yritykset olivat tärkeitä etenkin perussuomalaisille.

Rehula sanoi, että säännöissä on annettu yrityksille mahdollisuus muodostaa myös yritysten välisiä verkostoja – olkoon se sitten osuuskunta tai yritysten välinen verkosto.

Pöysti sanoi, että 90 prosenttia yrityksistä on pieniä tai mikroyrityksiä. Ne soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi omabudjettipotilaiden hoitoon.

Maakunnat ovat erilaisia ja joissakin maakunnissa saattaa vaihtoehtoisten markkinoiden eli yksityisten yritysten syntyminen kangertaa. Tämä otetaan säännöissä huomioon ja maakunta voi rahoittaa eli houkutella yksityissektoria kasvuun.

Maassa on toiminut aiempia pilottihankkeita ja etenkin Pohjois-Savosta on huomattu, että syrjäseuduillakin voi syntyä uutta yritystoimintaa, vaikka alue näytti etukäteen vaikealta.

Kermankuorinta huoletti PS:ia

Pirkko Mattila sanoi puolueen tavoitteiden onnistuneen ratkaisussa.

– Tämän täytyy olla avointa – eli kermankuorintapykälät on tuotu uudistukseen. Ja nyt on signaaleja siitä, että pieni- ja keskisuuret yritykset ovat saamassa mahdollisuuksia, mikä minusta vahvistaa sitä, että suomalaiset ovat markkinoilla. Siinähän korostuu paikallisosaaminen. Silloin saadaan suomalainen valinnanvapausmalli, jossa toteutuvat hyvä hallinto ja kansalaisten palvelut, Mattila täsmensi.

– Jo maakuntalaissa on kansalaisvapausmalli, jossa lähidemokratian täytyy toteutua. Mielenkiinnolla varmaan jokainen puolue odottaa maakuntavaaleja. Mutta toivon, että vaaleissa asettuu ehdolle sellaisia ehdokkaita, jotka ajattelevat maakuntia ja tekevät oman maakunnan näköisiä ratkaisuja – ettei kyse ole vain omasta kunnasta, Mattila toivoi.

Maakuntien rahoituslaki on väliaikainen. Rahat tulevat yhteisestä valtion kassasta. Tulevaisuudessa voidaan säätää vielä oma verotusoikeus, jolloin omaa rahaa olisi helpompaa käyttää. Toisaalta köyhät maakunnat tarvitsevat varmaan sittenkin apua yhteisestä kassasta.

Tietoyhteyksiin miljardi-investointi

Hallitus kaavailee tietoverkkojen yhdistämiseen miljardiluokan investointia, jonka toivotaan tuovan vastaavasti säästöjä jatkossa eli se maksaisi itse itsensä.

Työ tuntuu olevan vielä vaiheessaan, vaikka sen pitäisi olla valmista 1.1.2019. Rehula vakuuttaa kuitenkin, että työ on käynnissä, vaikka hän ei osaa sanoakaan, kuinka suuri osuus siitä on valmiina.

Hän kertoo, että hallitus ei aio rakentaa uutta monopolia, yhtä valtakunnallista tietokoneohjelmaa, vaan nörtit rakentavat verkoston, joka nitoo yhteiskunnan, monien kuntainliittojen ja maakuntien jo olemassa olevat tietojärjestelmät yhteen niin, että tieto kulkee eri järjestelmien välillä.

Jolloin tieto kulkee asiakkaan luokse eikä asiakasta tarvitse pompottaa eri paikkoihin. Tietojen yhdistäminen nopeuttaa, helpottaa ja halventaa työtä ja tuottaa olennaisesti sitä kolmen miljardin euron säästöä, jota hallitus hakee vuoteen 2029 mennessä niin, että sote-kulujen nousukulma taittuu nykyiseen verrattuna.

Rehula vakuuttaa joka tapauksessa, että järjestelmä toimii vuoden 2019 alussa – sen täytyy toimia – eikä mitään Länsimetro kakkosta pääse tapahtumaan.

Veli-Pekka Leskelä