

Matti Matikainen
”Sote-veteraani” Toimi Kankaanniemi: Suomen kaikkein aikojen suurin uudistus, maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen
SOTE | Veteraanipoliitikko Toimi Kankaanniemi pitää eilen saavutettua sotesopua historiallisena, ja hän toteaa 21.12.2016 jäävän Suomen historiaan ”suuren uudistuksen päivänä”. Suomen Uutiset julkaiseen Kankaanniemen sotea koskevan blogikirjoituksen kokonaisuudessaan.
Hallitus sai asettamansa aikataulun mukaisesti maakunta-sote-uudistuksen sisällön osalta valmiiksi ennen joulua 2016. Aikataulu on edelleen tiukka, mutta riittävä.
Uudistus on historiallinen. Se on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja Suomessa kaikkien aikojen suurin uudistus. Siksi se on myös työläs. Uskallan sanoa, että mikään muu hallituspohja ei olisi tällaista kyennyt viemään edes tähän pisteeseen asti. Uudistus on myös täysin välttämätön monestakin syystä.
Perussuomalaiset asetti sote-uudistukselle tavoitteet noin neljä vuotta sitten. Nyt ns. reformiministeriryhmän työn tulos vastaa näitä tavoitteita. Tiedän tämän, koska valmistelin taannoin tavoitteita ja olen nyt ollut uudistuksen valmistelussa melko tiiviisti mukana. (Olen puolueen reformiryhmän jäsen, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja ja Suomen Kuntaliiton hallituksen jäsen.)
Keskiviikko 21.12.2016 jää siis Suomen historiaan suuren uudistuksen päivänä.
Iso paketti maakunta-sote-uudistukseen liittyneitä lakiluonnoksia oli laajalla lausuntokierroksella syksyn aikana. Yli 750 lausuntoa sisälsi tärkeitä viestejä. Ne ministerit ottivat huomioon varsin hyvin. Mm. kuntien näkökohdat pääosin toteutuvat mm. verokaton ja kiinteistöjen osalta.
Perussuomalaisille tärkeitä tavoitteita oli ihmis- eli asiakaskeskeisyys, sote-integraation toteutuminen, demokraattisen päätöksenteon toteutuminen maakuntatasolla, palvelun tuottajien kokonaisvastuu, joka estää ”kermankuorinnan”, pk-yritysten aseman turvaaminen, mikä toteutuu mm. siirtymäjärjestelyillä ja yhteistyömalleilla sekä valinnanvapauden toteutuminen asteittain hallitusti.
Ministerit luopuivat ensihoidon, sairaankuljetuksen ja pelastustoimen keskittämisestä viidelle alueelle. Nämä liittyvät kiinteästi terveydenhuollon kokonaisuuteen ja ovat siksi tärkeä osa maakunnan kokonaispalvelua. Maakunnan liikelaitos on selvästi parempi malli kuin palvelulaitos, joka olisi ollut vaikeasti sovitettavissa perustuslain vaatimuksiin. Hankintojen jättäminen maakunnan päätösvaltaan on oikea ratkaisu. Se lisää maakunnan toimivaltaa.
Perussuomalaiset pitävät tavoitteena maakuntaveroa, joka vahvistaa itsehallintoa ja vastuuta. Tällä aikataululla ei kuitenkaan suurta veroremonttia olisi mahdollista toteuttaa, joten rahoitus tulee nyt pääosin valtiolta ja pieneltä osin asiakkailta. Rahoitus ja verotus joudutaan uudistamaan myöhemmin.
Asiakasseteli, palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat erinomaisia asiakasystävällisiä ja byrokratiaa vähentäviä tapoja. Niistä tulee varmasti maailmanlaajuisesti suuren mielenkiinnon kohteita. Perussuomalaiset ajoivat näitä.
Yksi suurimmista epävarmuutta ja jopa pelkoa herättäneistä asioista on ollut se, että suuret kansainväliset yhtiöt tulisivat valtaamaan markkinat. Kokonaisvastuu, asteittainen eteneminen valinnanvapaudessa ja pk-yritysten aseman varmistaminen ovat kuitenkin ehkäisemässä tämän. Tosiasiahan on se, että jo 1990-luvun lopulla Lipposen hallituksen päätös avata Kela-korvaukset yksityisille tuottajille avasi näille ”markkinat”. Nyt tehdään se, mikä vielä on tehtävissä.
Yhtiöittämistä on moitittu myös vahvasti. EU ei vaadi tätä, mutta valinnanvapaus, jota kaikki puolueet vasemmallakin haluavat, edellyttää kilpailuneutraliteettia. Yhtiöittäminen on tämän johdosta tarpeen.
Sipilän-Soinin hallitus astui pitkän harppauksen uudistusten tiellä saadessaan maakunta-sote-uudistuksen kasaan.
Lopuksi totean, että sain eilen SDP:n ”Inhimillisempi sote” esitteen. Luin sen mielenkiinnolla. Totesin, että se sisältää valinnanvapauden eli yksityiset palvelut kuten hallituksenkin malli. Käsittämätöntä SDP:n mallissa on se, että se on räikeästi perustuslain vastainen. Se on keskeisesti samansisältöinen kuin talvella 2015 perustuslain vastaisuuteen kaatunut kuntapohjainen malli. Miksi SDP tarjoaa mallia, jonka toteuttaminen on täysin mahdotonta? Olihan SDP:n ministeri vastuussa kaatuneen mallin luomisessa.
Toimi Kankaanniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soinin puhe Tuumaustunnilla
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.