
Halla-aho median tentattavana – esillä muun muassa Nato, Ukraina ja Yhdysvaltain vaalit
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti tänään perinteisen syystituntokauden tapahtumia koskevan tiedotustilaisuuden.
Maavoimien esikunta Mikkelissä 19. syyskuuta 2024. / LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on iloinen uutisesta, jonka mukaan Naton alaesikunta tullaan sijoittamaan Mikkeliin. Alaesikunnan saapumisella tulee Strandmanin mukaan olemaan merkittäviä vaikutuksia koko Etelä-Savon alueelle.
Osaltaan Naton alaesikunnan sijoittaminen Mikkeliin kansainvälistää Etelä-Savon maakuntaa, ja toisaalta se tuo sekä työtä että toimeentuloa ja parantaa sotilaallista huoltovarmuutta, uskoo mikkeliläinen kansanedustaja Jaana Strandman.
– Alaesikunnan positiiviset taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan merkittävät ei vain Mikkelin, vaan koko Etelä-Savon maakunnan alueelle sekä koko Suomen kannalta. Mikkelin alueelle saapuu työtä tekeviä uusia asukkaita perheineen. Lisäksi alaesikunta tuo vientimahdollisuuksia puolustusteollisuudelle ympäri maan.
Mikkelin valitseminen alaesikunnan sijoituspaikaksi on tehty suljettujen ovien takana, mutta lopullinen valinta ei sinänsä yllätä Strandmania.
– Alaesikunnan sijoittamisella Mikkeliin on historiallisia kaikuja. Mikkeli toimi Suomen Puolustusvoimien päämajana talvisodan sekä jatkosodan aikana sekä myös sisällissodan aikana rintamalinjan siirryttyä Karjalaan.
– Siellä toimii myös Suomen Puolustusvoimien maavoimien esikunta. Strateginen sijainti on koettu nyt yhtä merkittäväksi kuin mitä se oli myös silloin. Mikkeli maakunnan keskuskaupunkina tarjoaa erinomaiset olosuhteet ja mahdollisuudet Natolle, ja toivotamme heidät lämpimästi tervetulleiksi, Strandman sanoo.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti tänään perinteisen syystituntokauden tapahtumia koskevan tiedotustilaisuuden.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää