Kevään ylioppilaskirjoitukset ovat alkaneet, ja yli 50 000 opiskelijaa osallistuu kokeisiin. Ylioppilastutkinto on suomalaisen koulutusjärjestelmän pitkään rakentunut kruununjalokivi, jossa yhdenmukainen koe ja arviointi takaavat tasapuolisen osaamisen mittaamisen.
– Tutkinto on rakenteeltaan karkeahko. Katson, että pakollisia kokeita tulisi olla äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka ja reaali sekä vieras kieli. Vieraiden kielten kokeissa tulisi olla myös suullinen osuus, sillä puhetaito on yhtä tärkeä kuin kirjallinen osaaminen, Jaana Strandman ehdottaa.
Opiskelijoita valmistettava työelämään
Muut aineet voisi Strandmanin mielestä valita vapaammin omien vahvuuksien mukaan. Yleissivistys ja itsetuntemus syntyvät tulevia jatko-opintoja ja työelämää varten siitä, että on mahdollisuus loistaa omissa kiinnostuksenkohteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että on vahvistettava lukiodiplomin asemaa. Diplomien tulisi tarjota mahdollisuus näyttää osaamista kuvataiteessa, teknisessä ja tekstiilityössä sekä liikunnassa ja muilla erityisosaamisen aloilla. Sen merkitystä voisi kasvattaa osana kokonaisarviointia ja laajempaa osaamisen tunnistamista sekä sitä kautta jatko-opinnoissa.
– Lukioissa tulisi panostaa vahvemmin yrittäjyysosaamiseen, projektityöskentelyyn ja oman toiminnan johtamiseen. Nämä taidot tukisivat opiskelijoiden valmiuksia työelämään, jossa itsenäinen tekeminen, luovuus ja ongelmanratkaisu korostuvat. Yrittäjyysopinnot vahvistaisivat myös Suomen merkittävän pien- ja yksinyrittäjäkentän jatkuvuutta sukupolvenvaihdoksiin, Strandman uskoo.
