

LEHTIKUVA
Strandman vaatii käteisen säilyttämistä maksuvälineenä
Yhä useammassa kaupassa tai palvelutilanteessa käteistä ei enää oteta vastaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää kehitystä huolestuttavana. Strandmanin mukaan käteinen raha ei ole pelkkä maksuväline, vaan tärkeä osa huoltovarmuutta, yksilön oikeuksia ja maksamisen yhdenvertaisuutta.
Jos sähköverkko, maksujärjestelmät tai internetyhteydet pettävät esimerkiksi luonnonkatastrofin tai digitaalisen hyökkäyksen takia, saattavat kortti tai mobiilisovellus menettää toimintakykynsä.
Tällöin ainoastaan käteinen takaa sen, että ihminen pystyy hankkimaan ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita. Se toimii myös tilanteissa, joissa puhelin on käyttökelvoton.
– Lisäksi käteinen on monelle paras valinta arjessa. Esimerkiksi ikäihmiset, digitaalisia palveluita välttelevät ja pienituloiset eivät voi olla täysin riippuvaisia kortti- tai mobiilisovelluspohjaisesta maksamisesta. Maksujärjestelmien muutosten keskellä on väärin sulkea pois ne, joilla ei ole edellytyksiä tai mahdollisuuksia käyttää digitaalisia maksutapoja, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Käteinen on perusoikeus
Strandman vaatii Suomea turvaamaan käteisen säilyminen käytössä koko maassa. Yrityksille käteisen käytöstä aiheutuu lisäkustannuksia muun muassa pankkipalvelumaksujen, laskennan ja rahahuollon kautta. Ne tulisi huomioida esimerkiksi verovähennyksinä yrityksille käteisen käytön kuluista.
Pankkien ja viranomaisten vastuulla on huolehtia siitä, että automaattiverkostot toimivat, käteisnostot ovat mahdollisia ja palveluita voi maksaa ilman kortteja tai sovelluksia.
– Näin taataan, että arjen välttämättömät maksutilanteet hoituvat kaikissa olosuhteissa. Suomen Pankki on linjannut, että käteinen säilyy suomalaisten arjessa. Vaikka käteinen on vähenemässä sähköisen maksamisen yleistymisen myötä, Suomen Pankki suosittelee pitämään pienen määrän käteistä kotona osana normaalia varautumista.
– Käteisen säilyminen maksuvaihtoehtona on myös osa toimivaa yhteiskuntaa ja kansalaisten yhdenvertaisuutta. Se on perusoikeus ja varautumisen ydin, Strandman paaluttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yksilön oikeudet internet-yhteydet maksujärjestelmä Jaana Strandman sähköverkot maksuvälineet varautuminen Käteinen perusoikeudet Suomen Pankki Yhdenvertaisuus Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen: Miten maksetaan polttoaineet, jos tietoliikenne yhteydet eivät toimi?

Mäenpää: Huoltovarmuus kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa

Reijonen huolissaan tankkauspaikkojen automatisoitumisesta – Saarikon vastaus: Sopimusvapaus ei tarkoita käteisen vastaanottopakkoa

Mäenpää puhui käteisen rahan puolesta: Tärkeä maksutapa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta
Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Yle kippaa rahaa somalinkielisiin uutisiin joita juuri kukaan ei katso – yhdellä jaksolla surkeat 46 katsojaa

Riikka Purran kolumni: Mitä täällä oikein tapahtuu?

Dosentti Markku Ruotsila Ylellä: Vasemmiston väkivalta kasvaa – kristityt eivät mellakoi
Eilisessä A-Talkissa asiantuntijat keskustelivat yhdysvaltalaisen konservatiivivaikuttaja Charlie Kirkin kuolemasta ja poliittisesta väkivallasta. He nostivat esiin vuoden 2020 levottomuudet, jotka levisivät George Floydin kuoleman jälkeen nopeasti ja jättivät jälkeensä yli 600 mellakkaa, yli kahden miljardin dollarin aineelliset vahingot sekä arviolta 25–40 poliittisen väkivallan uhria.

Teemu Keskisarja sananvapaudesta: ”Se, että jos joku pahoittaa mielensä, ei ole peruste tukkia toisen turpaa”
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.

Simo Grönroos Ylen maahanmuuttoselvityksestä: ”Totuus on hieman toinen, mitä otsikosta voisi ymmärtää”
Ylellä uutisoidaan Suomen onnistuneen kansainvälisen vertailun mukaan loistavasti maahanmuuttajien "kotoutumisessa". Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa totuuden olevan hieman toisenlainen kuin mitä Ylen hehkutuksesta voisi olettaa.

Keskisarja ja Salminen: Työperäisen maahanmuuton hillitön hinta – ”Suomi on konkurssissa”
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.

Antikainen ja Garedew: Translaki kumottava
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Kaisa Garedew ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen niin kutsutun translain kumoamiseksi. Nykyinen translaki mahdollistaa juridisen sukupuolen vaihtamisen pelkällä omalla ilmoituksella ilman lääketieteellistä selvitystä.

Alankomaat aikoo siirtää karkotettaviksi määrätyt afrikkalaiset Ugandaan
Alankomaat on allekirjoittanut Ugandan kanssa aiesopimuksen läpikulkuleiristä, jonne sijoitetaan karkotettavaksi määrättyjä turvapaikanhakijoita siksi aikaa, kunnes he pääsevät alkuperäisiin kotimaihinsa.

Simo Grönroosin kolumni: Äänestäjien maahantuontia
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS_lehti 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää