Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on heikentynyt, ja sillä on näkyviä vaikutuksia oppimiseen, jaksamiseen ja mielenterveyteen. Tuoreet tulokset Move!-mittauksesta kertovat edellisten vuosien tavoin, että 37 prosentilla viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaista kunto on terveyttä haittaavalla tasolla. Maaseudulla asuvien lasten kunto on heikompi kuin kaupungeissa asuvien. Varusmiesten kestävyyskunto on parantunut lievästi.
– Lasten ja nuorten kestävyyskunto heikkenee, lihasvoima laskee ja ruutuaika kasvaa. Samaan aikaan psyykkinen kuormitus ja mielenterveyden haasteet lisääntyvät. Nämä eivät ole erillisiä ilmiöitä. Liikkumattomuus, väsymys ja ahdistuneisuus kulkevat usein käsi kädessä, ja kouluissa tämä näkyy levottomuutena, poissaoloina ja oppimisen haasteina. Liikkumattomuus on yksi aikamme suurimmista terveys- ja tasa-arvohaasteista, kertoo Jaana Strandman.
Koulut tarvitsevat ohjeistusta ja tukea arkeensa
– Opetushallituksen on nyt laadittava käytännön ohjeet, toimintatavat ja vinkit siitä, miten liikunnallinen elämäntapa toteutetaan koulupäivän arjessa. Tarvitsemme arjen keinoja; aktiivisia välitunteja, taukojumppia, liikunnallisia menetelmiä oppitunneille, turvallisia koulureittejä sekä yhteistyötä seurojen ja vanhempien kanssa. Liikunta ei saa olla erillinen saareke, vaan osa koko kouluyhteisön kulttuuria. Myös vanhempien ja huoltajien rooli on tärkeä lapsen ja nuoren liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa, Strandman vaatii.
Strandmanin mielestä on selvää, että pelkät suositukset eivät enää riitä. Kun lasten peruskunto heikkenee vuosi vuodelta, tarvitaan selkeät velvoitteet ja rakenteet. Tässä valtion Suomi liikkeelle -ohjelmalla on tärkeä rooli. Ohjelman tavoitteena on lisätä lasten arkiaktiivisuutta, kaventaa hyvinvointieroja ja tarjota kunnille tukea konkreettisiin ratkaisuihin.
– Nyt on viimeistään aika varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus liikkua riittävästi riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu tai millaisia mahdollisuuksia kotona on.
Liike on lääke
Liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen on Strandmanin mukaan investointi, jonka vaikutukset näkyvät tulevien vuosikymmenten terveydessä, työkyvyssä ja yhteiskunnan voimavaroissa. Liikkuminen parantaa mielialaa, vahvistaa unta, lisää keskittymiskykyä, tukee oppimista eikä maksa miljoonia. Se on yksi kustannustehokkaimmista keinoista parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja toimintakykyä. Koulupäivään sisältyvä liike ei ratkaise kaikkea, mutta se on ratkaiseva askel.
– On meidän aikuisten tehtävä varmistaa, että tämä lakimuutos toteutuu täysimääräisesti – ei paperilla, vaan lasten arjessa. Suomi tarvitsee liikkeelle lähtemistä kirjaimellisesti. Ja nyt meillä on siihen velvoite, tahto ja mahdollisuus.